mielessä

4.8.2026

Moni vaatii omalta muistiltaan liikoja

Työikäisen muistiongelmien taustalta löytyy yleensä selkeä syy, ja tilanteen korjaaminen edellyttää usein muutoksia työpaikalla tai elämäntavoissa.

Teksti Janita Virtanen
Kuvat Istock

Muistiongelmat ovat hyvin yleisiä, ja varmasti jokainen kokee niitä silloin tällöin. Huolestuttavaa on se, että jopa joka kolmas työikäinen on muistiongelmistaan huolestunut, kertoo Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikön johtaja ja Kuopion yliopistollisen sairaalan neurologian ylilääkäri, professori Eino Solje.

– Joka kolmannella työikäisellä ei ole sellaisia muistiongelmia, joista tulisi olla huolestunut. Jos ihminen kiinnittää aktiivisesti huomiota pieniin arkisiin muistiongelmiinsa, muistiongelmien määrä voi tuntua aika dramaattiseltakin.

Solje arvioi, että työikäisten muistiongelmat eivät todennäköisesti ole lisääntyneet edes hektisessä nykymaailmassa. Ihmisaivojen käsittelykapasiteetti on aina ollut valtava, mutta työmuisti rajallinen, eikä tämä ole ajan kuluessa muuttunut. Soljen mukaan muutos on sen sijaan tapahtunut siinä, että ihmiset odottavat nykyään aivoiltaan aiempaa enemmän.

– Moni on nyt huolestunut siitä, kun omat aivot eivät pystykään ihmislajille tyypillistä tiedonkäsittelyä parempiin suorituksiin – eli on jollain tapaa hämärtynyt se, mihin aivot kykenevät.

Solje huomauttaa, että nykymaailmassa on entistä enemmän välineitä oman muistin tukemiseen, mikä on voinut jopa vähentää ihmisten muistiongelmia.

– On sähköisiä to do -listoja, ja asioita saa heti talteen sähköpostiin. Työmuistia ei tavallaan tarvitse käyttää tiettyjen arkisten asioiden muistamiseen.

Solje on kiinnittänyt huomiota siihen, miten mediassa näkyy paljon huolta informaatiotulvan ja eri laitteiden vaikutuksista ihmisaivoille. Hän huomauttaa, että tällaisia huolia on ollut kautta aikojen ja yhtä lailla esimerkiksi taskulaskimeen, puhelimeen, tietokoneeseen ja videopeleihin liittyen, eikä ihmiskunta ole vieläkään tuhoutunut.

Erilaiset riidat ja selvittämättömät sotkut aiheuttavat kuormitusta ja vievät työmuistilta kapasiteettia.

Univaje tai alkoholinkäyttö voi heikentää muistia

Millaisia syitä nuorempien aikuisten muistiongelmien taustalla sitten voi olla? Soljen mukaan hyvin monenlaisia.

Esimerkiksi riittämätön tai heikkolaatuinen uni aiheuttaa herkästi muistiongelmia, mistä syystä valvotun yön jälkeen ei tulisi tehdä liian vaativia tiedonkäsittelyn tehtäviä – tai ainakaan odottaa samanlaisia tuloksia kuin virkeänä.

Erilaiset riidat ja selvittämättömät sotkut aiheuttavat kuormitusta ja vievät työmuistilta kapasiteettia, jolloin jää vähemmän tilaa muulle ajattelulle.

”Keskivertoihmisen muistissa pysyy noin seitsemän asiaa samanaikaisesti.”

Myös alkoholi ja muut päihteet vaikuttavat muistiin.

– Enkä nyt tarkoita sitä, että on niin humalassa, ettei muista mitä tapahtui, vaan pienetkin määrät vaikuttavat tiedonkäsittelyyn ja toisaalta myös viiveellä, eli vaikka ei olisi mitään rappiokäyttöä, säännöllinen ja kohtuurajoissakin pysyvä alkoholinkäyttö voi aiheuttaa sen, ettei tiedonkäsittely toimi optimaalisesti.

Tiedonkäsittelyn ongelmat helpottavat yleensä nopeasti, kun pysyy pidempään raittiina.

– Lasi viiniä silloin tällöin ei tuhoa kenenkään työkykyä, mutta jos ottaa lasillisen viiniä joka ilta, sillä voi olla arkeen hyvinkin suuri vaikutus. On tietysti hyvin yksilöllistä, mitä kukakin sietää. Toisaalta osalla alkoholi vaikuttaa myös esimerkiksi uneen ja mielialaan, ja nekin vaikuttavat muistin toimintaan.

Moniin sairauksiin, kuten kilpirauhastauteihin, voi liittyä tiedonkäsittelyn ongelmia, mutta yleensä ihmisellä on tällöin muitakin oireita. Myös tietyt lääkkeet – kuten vahvat kipu- ja unilääkkeet – voivat vaikuttaa muistiin.

Liiallinen multitaskaus kuormittaa työmuistia

Työikäisten muistiongelmien syyt löytyvät hyvin usein työolosuhteista. Soljen mukaan monen on vaikea ymmärtää, että ihmisen muisti ei yksinkertaisesti kykene rajattomaan multitaskaukseen.

– Keskivertoihmisen muistissa pysyy noin seitsemän asiaa samanaikaisesti, ja yksi niistä voi olla se, että pitää mielessään lupauksen mennä työkaverin kanssa lounaalle.

Sen sijaan toiminnanohjaus, huomion jakaminen sekä joustava siirtyminen asiasta toiseen ovat selvästi yksilöllisempiä ominaisuuksia. Solje huomauttaa, että kautta aikojen on ollut esimerkiksi sellaisia suurperheen äitejä, jotka kykenevät reagoimaan, muuttamaan suunnitelmiaan ja huomioimaan lapset, pyykit, ruoat ja työt samanaikaisesti.

– Toisaalta on myös ihmisiä, joilla kaiken pitää olla suunniteltuna ja kun ovikello soikin yllättävään aikaan, pasmat menevät koko päiväksi sekaisin. Nämä molemmat ihmistyypit kuuluvat normaalivariaatioon.

”Toisinaan voi olla vaikea erottaa hankalaa burn outia alkavasta muistisairaudesta.”

Jokaisen olisikin tärkeää tehdä sen verran itsetutkiskelua, että oppisi ymmärtämään, kuinka paljon sietää jatkuvaa muutosta tai esimerkiksi toistuvia puheluita tai Teams-ilmoituksia – ja sitten tarvittaessa muokkaamaan työpäiviään tältä pohjalta.

– Jollekin sopii se, että ärsykkeitä tulee koko ajan ja saa niihin heti reagoitua, kun taas toisen pitää saada tehtyä yksi asia kerrallaan keskittyneesti, ja molemmat näistä ovat ihan yhtä oikein.

Jos oma työskentelytapa tuntuu oikealta, selitystä voi yrittää etsiä työyhteisöstä: onko työpaikalla esimerkiksi ristiriitoja?

– Ne vievät samalla tavalla työmuistista kaistaa kuin yksityiselämänkin ristiriidat.

Burn out voi vaikuttaa alkavalta muistisairaudelta

Jos huomaa omassa työssään, että muistiongelmia alkaa kertyä enenevässä määrin, tähän hälytysmerkkiin kannattaa reagoida mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.

Soljen mukaan on yllättävänkin tavallista, että työikäinen ihminen saattaa päätyä laajoihin tutkimuksiin ja muistiselvittelyihin asti, ennen kuin taustalta löytyykin burn out.

– Toisinaan voi olla jopa mahdotonta erottaa hankalaa burn outia alkavasta muistisairaudesta, ja pidempään jatkuessaan burn out voi aiheuttaa jopa tällaisissa testituloksissa esiin tulevia löydöksiä, jotka toki korjaantuvat aikanaan uupumuksen hellittäessä.

Muistisairaudet sen sijaan ovat työikäisillä hyvin harvinaisia.

Soljen mukaan hankala burn out harvoin korjaantuu viikossa tai kahdessa, ja toipuminen voi viedä jopa vuosia.

Solje muistuttaa, että työikäisten muistiongelmien taustasyyt ovat yleensä hyvin selvitettävissä – ja hyvin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta yleensä myös korjattavissa.

– Niihin ei tarvita kalliita lääkkeitä tai tutkimuksia, vaan muutoksia työpaikalla, muussa arjessa tai elämäntavoissa.

Solje toivoisi ihmisten suhtautuvan omiin muistiongelmiinsa armollisemmin. Jos asiat silloin tällöin unohtuvat tai ovat hukassa, tilanteesta ei tarvitse huolestua, ellei se muutu päivä päivältä ja viikko viikolta huonommaksi.

Toisaalta Solje kannustaa ihmisiä hakemaan matalalla kynnyksellä myös apua.

– Vaikka taustalla olisi alkoholiongelma, unihäiriö tai masennus, se ei tarkoita sitä, etteikö työterveys- tai terveyskeskuslääkäri voisi hyvinkin olla tarpeen vyyhdin aukaisemisessa ja elämänlaadun ja tiedonkäsittelyn kohentamisessa.

Asiantuntijana Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikön johtaja ja Kuopion yliopistollisen sairaalan neurologian ylilääkäri, professori Eino Solje.