mielessä
Miksei kesäloma palauta?
Vihdoinkin kesäloma! Vapaiden mukana tulevat myös jokavuotiset paineet: nyt pitäisi ladata akkuja oikein kunnolla. Asiantuntija neuvoo, miten palautuminen lähtee käyntiin.
Teksti Eve Risto
Kuvat Istock
Se on vihdoin täällä. Hartaasti odotettu kesäloma, jonka aikana olisi tarkoitus levätä, nauttia läheisten seurasta, syödä mansikoita ja ehkä käydä reissussa. Kerätä voimia siihen, kun arjen pyöritys sitten joskus alkaa.
Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sitä se ei usein ole. Moni tunnistaa tilanteen, jossa lomapäivät kuluvat, mutta mielellä on vaikeuksia vaihtaa vapaalle.
– Sen huomaa esimerkiksi siitä, että työasiat pyörivät mielessä, on vaikea olla tekemättä mitään ”tärkeää” tai siitä, että unen kanssa on ongelmia pitkin lomaa, sanoo psykologi, psykoterapeutti ja vireysvalmentajien kouluttaja Hanna Markuksela.
Tehtävälistojen päässä pyörittely ja levottomuus voivat olla merkkejä kroonisesta stressistä. Suorittaminen on voinut jäädä päälle, ja mieli yrittää tehdä vapaapäivistäkin listan, josta voisi ruksia hommia yksi kerrallaan pois.
Ihminen jahtaa huomaamattaan tunnetta siitä, että asiat ovat hänellä hallussa.
– Silloin asetetaan usein liian korkeita kriteereitä sille, mitä elämyksiä lasten pitäisi kokea ja kuinka paljon ihmisiä tulisi nähdä. Pitäisi olla läsnä läheisille, olla spontaani, mutta myös pysyä suunnitelmissa, Markuksela listaa. Samalla pitäisi myös palautua, vaikka hermosto voi olla hätätilassa kaikkien vaatimuksien keskellä.
Psykologinen irtautuminen palauttaa parhaiten
Palautuminen ei aina onnistu, vaikka yritystä olisi.
Älysormukset ja muut mittauslaitteet saattavat joskus viedä harhateille. Joskus fysiologista palautumista voi tapahtua, vaikka mieli on jäänyt arkitahtiin. Niin voi käydä etenkin silloin, kun työ on aivoja kuormittavaa tietotyötä.
– Siitäkin on puhuttu paljon, että kesäloman vaikutus voi haihtua parissa viikossa. Joillakin se voi käydä jopa muutamassa päivässä, Markuksela toteaa.
Kesälomasta saa uutta virtaa, kun psykologinen irtautuminen työelämästä tuo aivoille vaihtelua. Sen vaikutukset ovat pysyvämpää laatua, muistuttaa asiantuntija.
– Jos pääsee oikeasti irti arjen ajatusradoista, se voi viedä ihmisen ihan toiseen maailmaan. Silloin saa perspektiiviä asioihin ja muistaa, että elämässä on muutakin kuin työ, Markuksela sanoo.
Mieltään voi valmistella vapaisiin jo etukäteen. Jos arki sallii, voi muutamaa lomaa edeltävää viikkoa ajatella siirtymänä. Henkisen lomalle liukumisen voi aloittaa keventämällä ja pyrkimällä aikatauluttamaan töitä ajoissa. Se saattaa pelastaa monelle tutulta ”maailma valmiiksi juhannukseen mennessä” -ajatusansalta.
Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, ja usein lomalle lähdetään tiukan loppurutistuksen jälkeen.
Joskus ylibuukattu kesäloma voi olla strategia, jolla ihminen välttelee pysähtymistä.
Palautuminen vaatii lepoa ja mielekästä toimintaa
Lepo on olennainen osa palautumista. Silti pelkkä joutilaisuuskaan ei välttämättä ole palauttavaa.
– Kokeilin itsekin viime kesänä viipyilyyn ja tunne-elämään keskittymistä. Ajattelin, että nyt en tee mitään ja katson, tehostuuko palautuminen. Siinä kävi päinvastoin, ja menin alivireystilaan, kun tipuin hirveästä vauhdista täyteen pysähtymiseen ja jäin sinne vellomaan, Markuksela kertoo.
Lepääminen tekee hyvää, mutta sen tulisi myös antaa virtaa. Jos päivät kuluvat ilman virikkeitä eikä ihmisten tapaaminen enää huvita, voisi olla hyvä lisätä lomaan toimintaa.
”Henkinen hidastaminen on helpompaa, kun on ensin rasittanut kehoa.”
Palautuminen on silti yksilöllistä, Markuksela muistuttaa. Jollekin parin viikon riippumatossa makaaminen voi olla juuri se asia, joka lataa akut.
Silti monelle tekisi hyvää liikkua lomalla enemmän.
– Kuntoa huoltava liikunta on oikeastaan ainoa keino parantaa palautumiskapasiteettia. Lepo ei kohenna sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa samalla tavalla kuin esimerkiksi kestävyysliikunta, Markuksela summaa.
Henkinen hidastaminen on helpompaa, kun on ensin rasittanut kehoa.
Fyysinen rasitus myös kerää unipainetta. Siitä on apua unirytmin säätelemisessä, sillä valoisat yöt saavat illat usein venähtämään.
– Tylsiin perusasioihin kuten nukkumisolosuhteisiin kannattaa kiinnittää huomiota, koska niistä palautuminen lähtee. Arviolta 90 prosenttia palautumisesta on kiinni yöunista, Markuksela sanoo.
Myös monen kesään kuuluva alkoholi vaikuttaa unenlaatuun. Myöhään illalla juotu alkoholiannos näkyy unenlaadussa aina, riippumatta ihmisen iästä tai kunnosta.
Ylibuukkaaja välttelee pysähtymistä
Markuksela korostaa, että on silti OK lepsuilla lomalla rutiineista.
– En halua saarnata, että oletko lomaillut väärin. Silti on hyvä muistaa, että hermosto voi paremmin, jos perusjutut ovat kunnossa lomallakin. Silloin jaksaa esimerkiksi nauttia kauniista aamuista, hän toteaa.
Joskus ylibuukattu kesäloma voi olla strategia, jolla ihminen välttelee pysähtymistä. Hiljentyminen nostaa usein asioita käsiteltäviksi. On tuskin sattumaa, että myös moni pariskunta riitelee loma-aikana, kun vaikeillekin tunteille on tilaa.
Moni perheellinen on kesällä kiireinen, koska haluaa antaa lapsilleen kokemuksia. Joskus vanhemmat voivat järjestää liikaakin ohjelmaa siinä uskossa, että lapset tarvitsevat jatkuvasti kaikkea jännittävää lomaansa.
– Tämä on itsestäänselvyys, mutta usein lapset ovat onnellisia asioista, jotka voivat tuntua aikuisista vähäpätöisiltä. Se voi olla kukkaseppeleiden tekemistä tai jätskille menemistä, Markuksela sanoo.
Jos mieltä polttaa ajatus, että kesästä pitäisi tulla täydellinen, kannattaa siihen kiinnittää huomiota. Mistä paineet tulevat? Tulisiko kaiken elämässä olla täydellistä? Voiko epärealistisen kesälomaidyllin tavoittelu olla yritys korjata jotain muuta?
Tee lomastasi omannäköisesi
Markuksela painottaa myös, ettei hyväkään kesäloma voi yksin vastata ihmisen palautumisesta. Kunnon breikki voi antaa virtaa, mutta kokonaisvaltaiseen palautumiseen kuuluu lomien lisäksi myös tasapainoinen arki.
Asiantuntija kannustaa myös rakentamaan kesästä omannäköisen. Jos mieli tekee mennä kahvilaan yksin lukemaan koko päiväksi tai kadota metsäkävelylle perhehälinän keskeltä, kannattaa omia toiveitaan pyrkiä toteuttamaan.
Loman ei kuuluisi tuntua suoritukselta, johon kerätään lisäpaineita esimerkiksi sosiaalisesta mediasta.
– Altistumme enemmän kuin koskaan sille, miten muut esittävät omaa lomaansa. Ennen vanhaan saatettiin pyöriä omilla kulmilla, ehkä käytiin huvipuistossa tai mökillä. Nykyään näemme jatkuvasti toisten upeita lomakuvia ja selostusta siitä, mitä lasten kanssa tehdään, Markuksela sanoo.
Vertailun sijaan palautumisen ammattilainen kannustaa kysymään itseltään lempeämmän kysymyksen:
– Mitä jos se sinun oma tapasi viettää lomaa onkin hyvä?