Terveys
Väärinymmärretty kortisoli
Stressihormoni kortisolista liikkuu etenkin somessa paljon väärinkäsityksiä. Todellisuudessa sillä on tärkeä rooli muun muassa energia-aineenvaihdunnassa.
Teksti Eve Risto
Kuva Istock
”5 vinkkiä, joilla saat kortisolitasosi laskuun”
”Kortisoli estää laihtumisen – näin hankkiudut siitä eroon”
Sosiaalisessa mediassa viljellään tämänkaltaisia iskulauseita kortisolista, josta on tullut trendikäs puheenaihe monien terveysintoilijoiden ja -influenssereiden keskuudessa.
Kortisolista maalataan jopa sellaista kuvaa, että siitä olisi ihmiselle lähinnä riesaa. Sen tarkkailuun ja säätelemiseen tarjotaan erilaisia konsteja ja tuotteita, kuten lisäravinteita ja kotona tehtäviä testejä.
Pyysimme endokrinologian erikoislääkäri Päivi Hämäläistä kertomaan, mitä niin kutsutusta stressihormonista olisi hyvä tietää.
Kortisoli turvaa energiansaantia
Lyhyesti sanottuna kortisoli on steroidihormoni, jota lisämunuainen tuottaa. Kortisoli syntyy lisämunuaisen ulko- eli kuorikerroksessa. Komento siihen tulee aivoista.
– Kortisolin eritystä säätelevät hypotalamus ja aivolisäke. Kun puhutaan kortisolin tuottamisesta, puhutaan hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais-akselin toiminnasta, Hämäläinen avaa.
Kortisoli vaikuttaa lähes kaikkialla kehossa. Sen tärkein tehtävä on kuitenkin energia-aineenvaihdunnasta huolehtiminen.
– Kortisoli turvaa elimistön energiansaantia kaikissa tilanteissa kuten fyysisessä ponnistelussa tai tavallisissa stressitilanteissa, Hämäläinen sanoo.
Se myös ylläpitää toimintaa vaikeammissa stressitilanteissa. Kuume, traumaattinen kokemus tai kirurginen toimenpide on elimistölle erityistila, jossa kortisoli tukee selviytymistä ja varmistaa, että polttoainetta riittää. Kortisoli esimerkiksi lisää sydämen pumppauskykyä silloin, kun keho tarvitsee sitä.
Lisäksi kortisoli liittyy tiiviisti myös muun muassa elimistön immuunijärjestelmään, luustoaineenvaihduntaan ja pituuskasvuun.
”Sosiaalisessa mediassakin viljeltyä puhekielistä termiä ”kortisolin epätasapaino” ei ole oikeasti olemassa.”
Kortisolitasot vaihtelevat pitkin päivää
Kortisolipitoisuus nousee ja laskee elimistössä jatkuvasti. Vaihteluun vaikuttavat esimerkiksi unirytmi ja kehon stressitilanne.
– Niin sanottu ”kortisolitason nousu” johtuu stressitekijöistä. Se ei itsessään aiheuta mitään oireita, vaan mahdolliset oireet syntyvät esimerkiksi huonolaatuisesta yöunesta, Hämäläinen toteaa.
Muodikkaaksi noussut puhe siitä, että kortisolitasoaan pitäisi pyrkiä säätelemään itse, on asiantuntijan mukaan hieman harhaanjohtavaa.
– Kyse on pikemminkin siitä, että jokainen voi vaikuttaa stressitekijöihin ja pitää huolta siitä, että palautuminen on kunnossa, Hämäläinen sanoo.
Se onnistuu kiinnittämällä huomiota siihen, että arki sisältää sopivassa suhteessa sekä liikuntaa että lepäämistä.
”Kortisoli ja laihtuminen ovat sanapari, johon törmää usein somen terveyskuplassa.”
Kortisolin epätasapaino on myytti
Sosiaalisessa mediassakin viljeltyä puhekielistä termiä ”kortisolin epätasapaino” sen sijaan ei ole oikeasti olemassa, asiantuntija muistuttaa.
Todelliset kortisolin eritykseen liittyvät sairaudet ovat hyvin harvinaisia. Niitä ovat muun muassa liian vähäinen kortisolieritys eli hypokortisolismi, tai Cushingin oireyhtymä eli sairauteen liittyvä kortisolin liikaeritys.
Kortisolin vajaaeritys tai hypokortisolismi voi ilmetä oksenteluna, pahoinvointina, painon putoamisena ja verenpaineen laskemisena, kun taas sairauteen liittyvä kortisolin liikaeritys voi tuoda mukanaan esimerkiksi osteoporoosia, kohonnutta verenpainetta ja verensokeria.
Kortisoli ja laihtuminen ovat sanapari, johon saattaa törmätä usein sosiaalisen median terveyskuplassa.
Hidastaako kortisoli siis laihtumista? Tulisiko hoikistumista tavoittelevan hankkiutua kortisolista eroon?
– En puhuisi tässä kortisolitasoista. Normaalia energia-aineenvaihduntaa tukevat perusasiat kuten riittävä yöuni, kunnollinen palautuminen ja ruokavalio, Hämäläinen toteaa.
Sosiaalinen media ruokkii harhaluuloja
Asiantuntijan mukaan on myös turhaa pohtia, missä menee pitkäaikaisen stressin ja normaalin kortisolin vaihtelun raja.
– Tämä on somen tuottamaa terminologiaa, ilman lääketieteellistä pohjaa, hän summaa.
Instagramista saattaa bongata myös sylkinäytetestejä, jotka mittaavat kortisolitasoa. Hämäläinen ei näe syytä käyttää niitä ja epäilee niitä rahastukseksi:
– Kuten sanottu, kortisolipitoisuus vaihtelee terveessä elimistössä koko ajan, eri tekijöihin liittyen. Jos epäillään sairautta, käytetään tutkimusnäyttöön perustuvia tutkimusmenetelmiä. Somessa myytävät testit eivät kuulu niihin.
Sairaalatyössään Hämäläinen ei törmää kortisolimyytteihin. Keskustelu niistä pyörii hänen mukaansa pitkälti juuri somealustoilla.
– Elimistön stressitasoon voi vaikuttaa normaalin, terveellisen elämän keinoin, hän muistuttaa.
Fakta
Kortisoli eli stressihormoni
- Kortisoli on lisämunuaisen tuottama steroidihormoni. Sitä kutsutaan joskus myös kortikosteroidiksi.
- Lisämunuainen on munuaisen päällä sijaitseva rauhanen. Komento tuottaa kortisolia tulee sinne aivoista, eli hypotalamuksesta ja aivolisäkkeestä.
- Kortisolitasojen vaihtelu on normaalia, mutta sairauteen liittyvä kortisolin vajaa- tai liikaeritys voivat johtaa terveysongelmiin. Lääkäriin tulee hakeutua, jos huomaa pitkäaikaisia oireita, jotka eivät helpota lepäämällä.
- Pahoinvointi, tarkoitukseton laihtuminen, verenpainetason lasku ja pyörtymiset voivat viitata hypokortisolismiin eli kortisolin vajaaeritykseen.
- Verenpainetason nousu, ihonmuutokset kuten striiat ja mustelmat, verensokeritason nousu sekä osteoporoosi ja luunmurtumat voivat joskus viitata sairauteen liittyvään kortisolin liikaeritykseen eli Cushingin oireyhtymään.