painonhallinta
Onko trendidieeteissä järkeä?
Keto, pätkäpaasto ja gluteeniton ovat nykyään suosittuja dieettejä. Millaisia hyötyjä ja haittoja niihin liittyy, ja kannattaako ylipäätään lähteä noudattamaan mitään tiettyä, tarkkarajaista dieettiä?
Teksti Janita Virtanen
Kuva Ingimage
Erilaiset dieetit pitävät pintansa vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, ja moni tavoittelee niillä painonpudotusta tai parempaa terveyttä. Varsinkin sosiaalinen media on tulvillaan dieettipuhetta ja myös väärää tietoa, johon olisi hyvä suhtautua varauksella, huomauttaa laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen.
Laatikaisen mukaan lähtökohtaisesti kenenkään ei ole välttämättä järkevää noudattaa mitään tiettyä dieettiä, jos se ei ole oman terveydentilan kannalta välttämätöntä. Sen sijaan kannattaisi pyrkiä noudattamaan ravitsemussuosituksia.
– Vain 15–20 prosenttia suomalaisista noudattaa niitäkin vain melko tai tosi hyvin.
”Joku menee pahasti ummelle, toinen kokee, että päänuppi ei toimi.”
Ketodieettiä tulisi noudattaa kolesterolia silmällä pitäen
Ketodieetissä vältellään kaikkia hiilihydraatteja ja yritetään päästä ketoosiin. Ketoosiin on mahdollista päästä, jos hiilihydraattien määrä jää alle 50 grammaan päivässä, mutta jotkut pyrkivät jopa alle 20 grammaan päivässä.
Laatikaisen mukaan ketoosi usein vähentää nälän ja mielitekojen tunteita. Kun hiilihydraatteja saadaan tavallista vähemmän, verensokerikin pysyy tasaisempana.
– Jotkut kokevat ketoosissa erittäin kevyttä oloa, ja tutkimusten mukaan ketodieetti on tehokas viemään maksasta rasvaa pois.
Monelle ketoosi ei kuitenkaan sovi.
– Joku menee pahasti ummelle, toinen kokee, että päänuppi ei toimi, ja kolmas ei pysty enää harrastamaan sellaista urheilua, jossa pitäisi saada itsestä kunnolla tehoja irti.
Ketodieettiä on hyvin vaikea noudattaa pitkäaikaisesti. Jos sitä kuitenkin haluaa kokeilla, Laatikaisen mukaan kokeilun voi tehdä hyvin tai huonosti.
– Joku mättää voita, kananmunia, pekonia ja punaista ja prosessoitua lihaa, jolloin kolesteroli nousee korkeaksi.
Laatikainen kannustaa käyttämään margariinia ja rypsiöljyä ja suosimaan pähkinöitä, siemeniä ja kalaa. Ketoruokavalioon sopii myös kasviproteiini. Maitotuotteiden olisi hyvä olla rasvattomia tai vähärasvaisia.
– Kananmunia kohtuullisesti, ja jos käyttää lihaa, enemmän kanaa ja vähemmän punaista lihaa – ja prosessoitua lihaa ei mielellään ollenkaan. Tällöin ruokavalinnat ovat ravitsemussuositusten mukaisia, eikä kolesteroli nouse.
Pätkäpaastosta ei saa merkittäviä hyötyjä
Laatikaisen mukaan tällä hetkellä suositaan erityisesti sellaista pätkäpaastoa, jossa syödään kaikki päivän ateriat esimerkiksi kuuden, kahdeksan tai kymmenen tunnin sisällä.
– Pätkäpaastolla saavutetaan samoja hyötyjä kuin tavallisilla kalorirajoituksilla. Jos syömisikkuna lyhenee, ihmiset luonnollisesti syövät vähän vähemmän, eivätkä yleensä täysin kompensoi syömättä jätettyä aikaa syömällä enemmän seuraavilla aterioilla.
Pätkäpaasto voi johtaa myös ylensyöntiin, mutta tämä liittyy enemmänkin siihen, että on syöty pitkin päivää liian vähän.
– Jos syö aamiaisella, lounaalla ja vielä iltapäivälläkin kevyesti ja huonosti, illalla nälkää voi olla aivan mahdotonta tappaa.
Laatikaisen mukaan jotkut uskovat, että pitkä paasto saisi elimistössä merkittäviä reaktioita aikaan ja syntyisi esimerkiksi jokin luontainen korjaantumismekanismi.
– Tutkimusten mukaan pätkäpaaston noudattamisesta ei ole mitään oleellista hyötyä, ja harva jaksaa sitäkään noudattaa kovin pitkään. Jos joku kykenee hallitsemaan painoaan jättämällä aamiaisen tai kuuden jälkeen syömisen pois, ei siitä toki mitään haittaa ole, jos muuten syö terveellisesti.
Gluteeniton ruokavalio heikentää kuidunsaantia
Gluteenittomaan ruokavalioon liittyy Laatikaisen mukaan valtavasti väärää tietoa, joka suorastaan jyllää sosiaalisessa mediassa.
Laatikainen huomauttaa, että täysjyväviljat ovat erittäin hyviä kuidunlähteitä, eikä niitä kannata lähteä karsimaan, jos se ei ole aivan välttämätöntä.
– Täysjyväviljasta saadaan paljon myös magnesiumia, b-vitamiinia ja rautaa.
Ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivät saavat joskus apua gluteenittomasta ruokavaliosta. Tämä ei varsinaisesti johdu gluteenista, vaan siitä, että vehnän, ohran ja rukiin sisältämien FODMAP-yhdisteiden saanti vähenee.
– Jos syö muuten terveellisesti ja saa riittävät kuidut ja muut ravintoaineet, ei gluteeniton ruokavalio johda turmioon – kuten ei keliaakikoillakaan.
”Kun lumevaikutus vähitellen häviää, tavallinen ruoka ei välttämättä teekään enää pahaa.”
Keliaakikkojen on tärkeä noudattaa gluteenitonta ruokavaliota, mutta muut saattavat Laatikaisen mukaan noudattaa sitä joskus turhankin sokeasti. Sama koskee muitakin dieettejä, ja siksi niiden hyötyjä kannattaisi säännöllisin väliajoin myös kyseenalaistaa.
– Jos onkin vaikka kaksi kuukautta noudattamatta tätä kyseistä dieettiä, pöllähtävätkö oireet pintaan? Jos eivät, ehkä se olikin hieman mielikuvituksen tuotetta. Kun uskoo, että tämä auttaa minua paljon, silloin se todennäköisesti myös auttaa – ja kun lumevaikutus vähitellen häviää, tavallinen ruoka ei välttämättä teekään enää pahaa.