ravinto

28.5.2026

Harva oikeasti tarvitsee proteiinituotteita

Proteiinituotteet ovat valtava markkina, mutta läheskään kaikki eivät niitä tarvitse. Erittäin runsas proteiinin saanti on itse asiassa turhaa, sillä elimistö ei varastoi sitä. Kenelle lisäproteiinista on oikeasti hyötyä?

Teksti Janita Virtanen
Kuvat Istock

Ruokakauppoihin on ilmestynyt runsaasti erilaisia proteiinituotteita. Proteiinia on lisätty moniin maitotuotteisiin, mutta myös esimerkiksi leipiin, muroihin ja pastoihin. Runsas tarjonta saattaa herättää kuluttajassa ajatuksen, onko proteiinia vaikeaa saada riittävästi tavallisesta ruoasta ja kannattaisikohan tuotteisiin turvautua itsekin.

Todellisuudessa suomalaiset saavat keskimäärin riittävästi proteiinia, ja proteiinintarpeensa saa hyvin täytettyä tavallisella ruoalla, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Sari Niinistö.

– Olen myös huomannut, että esimerkiksi joissakin rahkoissa, joita mainostetaan proteiinirahkoina, on itse asiassa ollut saman verran proteiinia kuin tavallisessa maitorahkassa, eli nämä voivat olla myös tietynlainen myyntikikka, Niinistö huomauttaa.

”Mikään yksittäinen ravintoaine, kuten proteiini, ei tee ruokavaliosta terveellistä”

Tietyt ryhmät saattavat kuitenkin todella hyötyä proteiinituotteista. Niinistön mukaan aktiivisesti urheilevat kiinnittävät usein proteiininsaantiinsa huomiota ja saavat sitä riittävästi. Jos rankan treenin jälkeen ei ole mahdollisuutta syödä kunnon ateriaa, esimerkiksi proteiinia ja hiilihydraattia sisältävät palautumistuotteet voivat olla helppoja ja käytännöllisiä kuljettaa treenikassissa.

– Jos oma proteiininsaanti on jo riittävää, erillisistä proteiinituotteista ei kuitenkaan ole mitään erityishyötyä

Ikääntyneet, kasvissyöjät ja laihduttajat saattavat tarvita lisäproteiinia

Niinistön mukaan yli 70-vuotiailla on keskimääräistä suurempi proteiinintarve, sillä keho ei enää reagoi proteiinin yhtä tehokkaasti kuin nuorempana ja lihasten menetys kiihtyy ikääntyessä. Ikääntyneet myös saavat ruokavaliostaan keskimäärin muita huonommin proteiinia. Jos omaan ruokavalioon on vaikea saada riittävä määrä proteiinia, proteiinituotteet voivat joskus olla kätevä vaihtoehto, sillä niistä saadaan helpommin suurempia määriä proteiinia kerralla.

Eläinkunnan tuotteet ovat merkittävä proteiininlähde, mistä syystä kasvissyöjien ja vegaanien tulisi kiinnittää huomiota proteiininsaantiinsa.

– Nykyisin on todella hyvä valikoima erilaisia kasviproteiininlähteitä, eikä ole haastavaa saada riittävää määrää proteiinia myöskään kasvisruokavalioilla.

Niinistö huomauttaa, että proteiini muodostuu aminohapoista, ja eläinkunnan tuotteissa on monipuolisemmin erityyppisiä välttämättömiä aminohappoja. Siksi kasvissyöjien on tärkeää yhdistellä erilaisia proteiininlähteitä, kuten täysjyväviljaa, palkokasveja, pähkinöitä ja siemeniä saadakseen kaikki välttämättömät aminohapot.

– Soija on kyllä lähes eläinkunnan proteiinin veroinen aminohappokoostumukseltaan.

Niinistön mukaan myös laihduttajat, jotka saavat ruoasta vähemmän energiaa kuin kuluttavat, tarvitsevat keskimääräistä enemmän proteiinia, jotta he eivät menettäisi laihtuessaan lihasmassaa ja laihtuminen tapahtuisi rasvakudoksesta.

Proteiinivajeesta palautumisen ongelmia

THL:n viimeisin FinRavinto-tutkimus on vuodelta 2017, ja silloin 77 prosenttia miehistä ja 85 prosenttia naisista sai riittävästi proteiinia. Riittämätön proteiininsaanti oli yleisintä nimenomaan yli 65-vuotiaiden parissa. Niinistö arvioi, että runsas proteiinituotteiden tarjonta on saattanut lisätä suomalaisten proteiininsaantia.

Jos liian vähäinen proteiininsaanti jatkuu pitkään, seurauksena on lihasmassan ja lihasvoiman heikentymistä ja palautumisen ongelmia.

– Proteiinivaje voi heikentää myös vastustuskykyä, haavojen paranemista ja yleistä toimintakykyä.

Hyvin runsas proteiininsaanti on Niinistön mukaan yleisesti ottaen täysin turhaa, sillä elimistö ei varastoi proteiinia. Ylimääräinen proteiini muuttuu siis vain energiaksi, mistä voi seurata lihomista.

Liiallinen proteiininsaanti voi myös yksipuolistaa ruokavaliota ja vähentää muiden tarpeellisten ravintoaineiden saantia. Erityisesti munuaissairauksissa runsasta proteiininsaantia pitää välttää, sillä proteiinin käsittely kuormittaa munuaisia.

– Mikään yksittäinen ravintoaine, kuten proteiini, ei tee ruokavaliosta terveellistä, vaan terveellinen ruokavalio koostuu riittävästä määrästä proteiinia, hiilihydraatteja, pehmeitä rasvoja, kuitua ja muita ravintoaineita. Lautasmallia kannattaa noudattaa: puolet lautasesta kasviksia, neljäsosa hiilihydraatinlähdettä ja neljäsosa proteiininlähdettä.

Lihasta kovaa rasvaa

Niinistö muistuttaa, että kasvikset, marjat ja hedelmät ovat ruokavalion perusta, sillä niistä saadaan runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita. Täysjyvävilja ja palkokasvit ovat hyviä kuidun ja muidenkin ravintoaineiden lähteitä. Kalassa, pähkinöissä ja siemenissä on runsaasti pehmeää rasvaa. Maitotuotteita tai täydennettyjä kasvipohjaisia vaihtoehtoja tulisi syödä kohtuudella, punaista lihaa rajoitetusti ja erityisesti prosessoituja lihatuotteita mahdollisimman vähän.

Jos runsas määrä proteiinia saadaan eläinkunnan tuotteista, riskinä on, että ruokavalioon kertyy liikaa kovaa rasvaa. Runsas punaisen lihan ja varsinkin prosessoitujen lihatuotteiden käyttö on yhdistetty esimerkiksi suurentuneeseen suolistosyövän ja tyypin 2 diabeteksen riskiin. Maitotuotteiden osalta kovan rasvan saantia voi vähentää suosimalla rasvattomia ja vähärasvaisia vaihtoehtoja.

– Yleisesti ottaen suomalaisilla olisi varaa siirtyä eläinkuntapainotteisuudesta enemmän kasvikunnan proteiininlähteisiin. Moni luulee, että proteiininsaannin turvaamiseksi tarvitaan paljon lihaa ja maitotuotteita, mutta esimerkiksi palkokasveilla voisi hyvin korvata lihaa ruokavaliossa. Myös viljatuotteista kertyy usein mukavasti proteiinia päivän mittaan.

Jos oma proteiininsaanti mietityttää, Niinistö vinkkaa, että on olemassa erilaisia ruokapäiväkirjasovelluksia, joiden avulla voi laskea omaa proteiininsaantiaan. Useimmiten tähän ei kuitenkaan ole tarvetta.