Terveys
Miksi keho tuntuu äkkiä vieraalta 40-vuotiaana?
Moni nainen kokee, että nelikymppisenä oma keho ei enää tunnu omalta. Kysyimme asiantuntijalta, mitä elimistössä tapahtuu silloin.
Teksti Eve Risto
Kuvat Istock
Tiivistelmä
- Nelikymppisenä munasarjojen toiminta voi alkaa vaihdella, mikä voi näkyä kuukautiskierron muutoksina ja voimakkaampina PMS-oireina.
- Paino voi nousta ja rasvaa kertyä enemmän vyötärölle. Myös stressi, huono uni ja vaihdevuosien lähestyminen voivat vaikuttaa painoon ja hyvinvointiin.
- Terveelliset ruoka- ja liikuntatottumukset ovat tärkeitä erityisesti lihasmassan ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi.
- Verenpaineen ja kolesterolin kaltaisten pitkäaikaissairauksien riskit kasvavat. Myös nivel- ja lihasoireita voi ilmaantua, ja ehkäisystä tulee huolehtia kuukautisten jatkuessa.
Hormoniheittelyä, uniongelmia tai painonnousua, jonka syitä on vaikea jäljittää. Moni nainen joutuu miettimään nelikymppisenä, miksi oma keho ei enää tunnu pelaavan samoilla säännöillä kuin ennen.
Vierauden tunne voi johtua yksinkertaisesti tiedon puutteesta, vaikka kyse olisi luonnollisista asioista.
– Voi tulla yllätyksenä, että tällaisia oireita ilmaantuu iän myötä. Muutoksista ei ehkä ole ollut riittävästi tietoa etukäteen, pohtii gynekologi, Husin naistentautien ja synnytysten osastonylilääkäri ja dosentti Hanna Savolainen-Peltonen.
Hormonitoiminnan vaihtelu on monen muutoksen takana. Se ei selitä kuitenkaan kaikkea, mitä kehossa tapahtuu. Neljänkymmenen ikävuoden tienoilla myös esimerkiksi kudosten ja nivelten ikääntymisen vaikutukset saattaa huomata ensimmäistä kertaa.
”Kun estrogeenitasot laskevat, rasvaa alkaa usein kertyä vyötärön ympärille lantion sijaan.”
Munasarjatoiminta muuttuu nelikymppisenä
Esivaihdevuosi-iässä munasarjatoiminta alkaa vähitellen muuttua. Biologinen ikääntyminen kuitenkin etenee naisilla hyvin yksilölliseen tahtiin. Jotkut eivät huomaa vielä 40-vuotiaana mitään erityistä hormonitoiminnassa, kun taas toisilla muutokset alkavat aiemmin.
Konkreettisimpiin muutoksiin kuuluu kuukautiskierron vaihtelu. Kierto voi tyypillisesti muuttua lyhyemmäksi ja vuoto runsaammaksi. Myöhemmällä iällä kuukautiset taas käyvät usein epäsäännöllisimmiksi ja harventuvat pikkuhiljaa.
– Munasarjojen toiminta on epäsäännöllisempää, ja se voi aiheuttaa suurempaa vaihtelua esimerkiksi PMS-oireisiin. Moni nainen huomaa, että ne pahenevat 40 vuoden iässä, Savolainen-Peltonen sanoo.
Hormonaalisiin muutoksiin liittyviä oireita tarkkaillessaan kannattaa aina kysyä itseltään, haittaavatko ne arkea, toimintakykyä tai elämänlaatua. Jonkinasteista kierron heittelyä kokee lähes jokainen nainen. Sen sijaan esimerkiksi runsas, jopa anemiaa aiheuttava vuoto kuuluu asioihin, joista tulisi puhua lääkärille.
Paino voi nousta, vaikka elintavat eivät muutu
Moni ihmettelee myös, miksi paino tuntuu nousevan esivaihdevuosi-iässä, vaikka elintavat eivät ole muuttuneet.
Asiantuntija muistuttaa, että ikä saattaa kuitenkin vaikuttaa elintapoihin myös huomaamatta. Esimerkiksi lapsiarjen pyörityksessä ruokailu- ja liikuntatottumukset voivat muuttua pikkuhiljaa liukuen.
Tutkimustulokset hormonien yhteydestä painonnousuun vaihtelevat. Toisaalta estrogeenillä on todetusti vaikutusta siihen, miten rasva jakautuu kehossa.
– Kun estrogeenitasot laskevat, rasvaa alkaa usein kertyä vyötärön ympärille lantion sijaan. Eli tulee herkemmin omenavartalo, Savolainen-Peltonen sanoo.
Yksi mahdollinen selitys painonnousulle nelikymppisenä löytyy unesta. Moni esivaihdevuosi-ikäinen on elämänvaiheessa, johon liittyy paljon vaatimuksia, stressiä ja kuormitusta. Huono unen laatu vaikuttaa kokonaisvaltaisesti aineenvaihduntaan, mikä voi näkyä myös painossa.
Vaihdevuosien lähestyessä uni myös muuttuu usein katkonaisemmaksi, mikä voi liittyä kuumiin aaltoihin ja yöhikoiluun.
Ravitsemus- ja liikuntasuosituksilla pääsee pitkälle
Kun keho käy läpi neljänkympin tuomia muutoksia, kannattaa hyvinvointiin satsata perusteellisesti.
– Mitä aikaisemmin kiinnittää huomiota liikunta- ja ruokailutottumuksiin, sen parempi. Tapojen muuttaminen voi olla vaikeaa myöhemmällä iällä, etenkin jos painonhallinnan kanssa on haasteita, Savolainen-Peltonen toteaa.
Tavalliset, Suomessa käytössä olevat ravitsemus- ja liikuntasuositukset kantavat asiantuntijan mukaan pitkälle.
Moni huomaa esivaihdevuosi-iässä ensimmäistä kertaa nivel- tai lihassärkyjä.
Erityisen tärkeäksi keski-iässä nousee lihaskunnosta huolehtiminen. Lihasmassa alkaa vähentyä luonnostaan sekä naisilla että miehillä. Säännöllisestä kuntoilusta tulisi pitää hyvää huolta niin painonhallinnan kuin yleisen toimintakyvynkin kannalta.
Lisäksi liikunta auttaa myös mahdollisiin mielialan vaihteluihin, joita vaihdevuosien lähestyminen saattaa myös tuoda tullessaan.
Fakta
Panosta terveeseen luustoon
- Luustosta on erityisen tärkeää huolehtia esivaihdevuosi-iässä.
- Laskevat estrogeenitasot ovat pitkällä aikavälillä riskitekijä luiden haurastumiselle.
- Kalkki ja D-vitamiini ovat tärkeimmät terveen luuston rakennuspalikat.
- Etenkin D-vitamiinilisän syömistä kannattaa harkita.
Pitkäaikaissairauksien riskit nousevat
Nelikymppisenä riski sairastua erilaisiin pitkäaikaissairauksiin nousee. Suomalaisilla etenkin sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisiä.
– Riski on suomalaisella keskimääräistä korkeampi. Osalla esimerkiksi verenpaine voi alkaa hiljalleen nousta, eikä se anna mitään kovin selkeitä merkkejä, Savolainen-Peltonen kertoo.
Verenpaineen ja kolesterolin tarkkailun lisäksi esimerkiksi tuki- ja liikuntaelimistöön kannattaa kiinnittää huomiota. Moni huomaa esivaihdevuosi-iässä ensimmäistä kertaa nivel- tai lihassärkyjä, jotka voivat vaatia liikuntatottumusten säätelyä.
Savolainen-Peltonen nostaa esiin myös ehkäisyn esivaihdevuosi-iässä. Vaikka hedelmällisyys laskeekin, on raskauden mahdollisuus olemassa.
– Tämä näkökulma unohtuu usein. Jos raskautta ei toivo, tulisi ehkäisystä huolehtia niin kauan kuin kuukautiskierto jatkuu, hän muistuttaa.