Alkoholin käyttö raskauden aikana edelleen yleistä

Suomalaistutkimuksen mukaan jopa kolmannes lapsista voi yhä altistua alkoholille raskausaikana. Myös FASD-vaurioita esiintyy selvästi aiempia arvioita enemmän.

Teksti Uutispalvelu Duodecim
Kuva Istock

Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö on Suomessa vähentynyt selvästi edellisten vuosikymmenten aikana, mutta edelleen jopa kolmannes lapsista saattaa altistua alkoholille raskauden aikana, kertoo suomalainen mallinnustutkimus.

1990-luvulla arviolta 75 prosenttia suomalaislapsista altistui alkoholille raskauden aikana, kun mukaan laskettiin myös alkuraskauden alkoholinkäyttö, joka tapahtui ennen kuin äiti oli tietoinen raskaudesta. 2020-luvulle tultaessa luku oli pienentynyt huomattavasti, mutta silti arviolta 30 prosentissa raskauksissa oli jonkinasteista alkoholialtistusta.

On todennäköistä, että Suomessa on vuosikausia aliarvioitu alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden yleisyys.

Vakava alkoholialtistus tapahtui mallinnuksen perusteella noin 9 prosentissa raskauksista 1990-luvulla ja noin 6 prosentissa 2020-luvulla. Mallinnuksessa yhdistettiin suomalaisia alkoholin käyttöä koskevia tutkimuksia, biomarkkerituloksia, väestötilastoja ja kansainvälisiä FASD-seulontatutkimuksia.

Sikiövaurioiden yleisyys todennäköisesti aliarvioitu

Mallinnusarvioiden mukaan alkoholin aiheuttamat sikiövauriot ovat 1990-luvun jälkeen vähentyneet naisten alkoholinkäytön vähentymisen myötä, minkä lisäksi alkoholista kokonaan kieltäytyvien osuus Suomen väestössä on suurentunut viime vuosikymmeninä.

Tästä huolimatta on todennäköistä, että Suomessa on vuosikausia aliarvioitu alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden (FASD) yleisyys. Jos nyt julkaistut arviot pitävät paikkansa, FASD voi koskea Suomessa 3–10 prosenttia ikäluokasta mallista riippuen. Varovaisimpienkin arvioiden perusteella tämä voi tarkoittaa vuosittain 1 000–4 000 lasta. Monet saavat myös esimerkiksi ADHD-, oppimisvaikeus- tai käytöshäiriödiagnooseja ilman, että alkoholialtistuksen osuus tunnistetaan.

”Ehdotonta turvarajaa raskaudenaikaiselle alkoholinkäytölle ei ole.”

Mallinnustutkimusten tuloksia kannattaa tulkita varoen, mutta todennäköisesti ne antavat oikeansuuntaisen kuvan raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä ja sen haitoista Suomessa. Tulokset myös korostavat varhaisraskaudessa vahingossa tapahtuvan alkoholialtistuksen vaikutuksia.

Sikiön alkoholioireyhtymän lisäksi alkoholi suurentaa muun muassa keskenmenon, keskosuuden ja epämuodostumien vaaraa. Ehdotonta turvarajaa raskaudenaikaiselle alkoholinkäytölle ei ole, joten täysraittius on ainoa turvallinen vaihtoehto. Myös raskautta suunnittelevien olisi varmuuden vuoksi turvallisinta lopettaa alkoholinkäyttö kokonaan.