liikunta
Ääripäät lisäävät nuorten aivoinfarktiriskiä
Fyysisen aktiivisuuden molemmat ääripäät, sekä vähäinen liikkuminen että erittäin raskas liikunta ovat yhteydessä nuorten aikuisten kohonneeseen aivoinfarktin riskiin, kertoo tuore tutkimus.

Teksti Taru Vanhala
Kuva Istock
Alle 50-vuotiaiden aivoinfarktit ovat tutkimusten perusteella yleistyneet viime vuosikymmenten aikana. Syy ilmaantuvuuden kasvuun on pääosin tuntematon. Ilmiö korostuu etenkin niillä nuorilla potilailla, joilla aivoinfarktin syy jää laajasta diagnostiikasta huolimatta avoimeksi eli salasyntyiseksi.
Tuoressa tutkimuksessa tarkasteltiin 533 iältään 18–49-vuotiasta henkilöä, jotka olivat hiljattain sairastaneet salasyntyisen aivoinfarktin, sekä 533 samanikäistä ja -sukupuolista verrokkia.
Tulokset paljastivat, että fyysisen aktiivisuuden molemmat ääripäät olivat yhteydessä kohonneeseen aivoinfarktiriskiin. Yhteys oli selvin nuorilla henkilöillä, joilla infarktin syy jäi muuten tuntemattomaksi ja joilla ei todettu merkittävää oikovirtausta sydämen soikean aukon (PFO) kautta.
Matala fyysinen aktiivisuus on todennäköisesti monien tunnettujen mekanismien kautta vaikuttava riskitekijä, johon voidaan vaikuttaa elintavoilla.
– Tuloksemme viittaavat siihen, että aivoinfarktiriski ei liity pelkästään vähäiseen liikuntaan, vaan myös erittäin kuormittava fyysinen rasitus voi toimia laukaisevana tekijänä. Yksi mahdollinen selitys on, että poikkeuksellisen raskas liikunta altistaa ohimeneville sydämen rytmihäiriöille tai muille fysiologisille muutoksille, jotka voivat lisätä tukosriskiä, sanoo päätutkija, lääketieteen kandidaatti Shakar Kutal.
Nuorena sairastetun infarktin vaikutukset pitkäaikaisia
Nuorena sairastettu aivoinfarkti voi heijastua opiskelu- ja työkykyyn, perhearkeen sekä yleiseen toimintakykyyn vuosikymmenien ajan. Vaikutukset elämään ovat tässä ikäryhmässä usein vielä dramaattisemmat kuin iäkkäämmillä potilailla.
Tutkijat korostavat, että jatkossa on selvitettävä tarkemmin nimenomaan erittäin korkean fyysisen aktiivisuuden ja aivoinfarktiriskin välisiä taustamekanismeja. Yhteiskunnallisesti on tärkeää löytää uusia keinoja nuorten aivoinfarktien ennaltaehkäisyyn ja edistää alan tutkimusta.
Fakta
Aivoinfarkti iskee yllättäen
Aivoinfarkti iskee usein täysin yllättäen, ja oireet kehittyvät nopeasti huippuunsa muutamissa minuuteissa tai harvemmin tunneissa.
Sairastunut ei itse välttämättä edes tunnista oireitaan. Pyydä häntä:
- nostamaan käsivarsia (käsien tai jalkojen voimattomuus tai tunnottomuus)
- toistamaan yksinkertainen lause (epäselvä puhe tai puhumisen vaikeus) tai
- hymyilemään (roikkuuko potilaan toinen suupieli, jääkö hymy toispuoleiseksi).
Mikäli jokin näistä ei onnistu, sairaalan päivystykseen on hakeuduttava välittömästi. Muista merkitä ylös myös kellon aika, jolloin oireet ilmaantuivat.
Lähde: Terveyskirjasto