Hyppää sisältöön

Vaihdevuosioireita ei tarvitse sietää

Unihäiriöitä, mielialan ailahtelua, kuumia aaltoja, limakalvojen kuivuutta, lihas- ja nivelkipuja… Vaihdevuodet voivat aiheuttaa monenlaisia oireita, joihin löytyy apua apteekista myös ilman reseptiä.

Teksti Krista Korpela-Kosonen
Kuvat Istock

Vaihdevuodet ovat naisen elämässä ajanjakso, jolloin munasarjojen estrogeenituotanto vähitellen loppuu. Vain yksi sadasta naisesta selviää vaihdevuosista oireetta. Menopaussilla tarkoitetaan viimeisiä oman hormonitoiminnan aikaansaamia kuukautisia.

Suomalaisten naisten keskimääräinen menopaussi-ikä on 51 vuotta, mutta vaihtelua voi olla 40–60 ikävuoden välillä. Vaihdevuosioireet voivat alkaa jo esivaihdevuosissa eli 4–7 vuotta ennen menopaussia. Keskimäärin oireet kestävät 7,5 vuotta, mutta osalla naisista jopa yli 15 vuotta.

Vaihduvuosioireiden kanssa on turha kärvistellä. Apua löytyy apteekista myös ilman reseptiä.

Paikallisestrogeeni hoitaa emättimen limakalvoja

Emättimen limakalvot reagoivat herkästi estrogeenin puutteeseen. Vaihdevuosissa ne kuivuvat, ohenevat ja menettävät poimuisuutensa.

Limakalvo-oireiden tehokkain hoitokeino on paikallisestrogeenivalmiste, jota saa apteekista myös ilman reseptiä.

Paikallisestrogeeni on turvallinen pitkäaikaisessa käytössä.

Paikallisestrogeenivalmiste on emättimeen annosteltava puikko, emätintabletti tai voide, joka sisältää pienen annoksen estradiolia tai estriolia. Se hoitaa limakalvoja paikallisesti eikä vaikuta muualla elimistössä.

Ilman hoitoa limakalvojen oheneminen on pysyvää, joten valmisteen käyttöä on jatkettava säännöllisesti.

Kosteutukseen voiteita, geelejä ja puikkoja

Emättimen limakalvon oheneminen ja kuivuminen voi aiheuttaa kirvelyä ja arkuutta. Estrogeenin puutteesta johtuviin oireisiin tepsii parhaiten paikallis-estrogeenivalmiste, mutta sen tueksi sopivat myös emätintä kosteuttavat hormonittomat valmisteet.

Apteekista saa ilman reseptiä voiteita, öljyjä, kosteutusgeelejä ja hyaluronihappoa sisältäviä emätinpuikkoja. Kosteuttavia valmisteita käytetään useita kertoja viikossa 2–3 päivän välein. Seksiin kannattaa aina ottaa mukaan myös liukuvoide. 

Maitohappovalmiste voi tukea hoitoa

Estrogeenivajeessa emättimen pH nousee ja sen bakteerifloora muuttuu samankaltaiseksi kuin suolistossa. Tämä altistaa emättimen ja virtsateiden tulehduksille.

Emättimen maitohappovalmisteet, kuten emätinpuikot, -tabletit ja -geelit, on tarkoitettu emättimen luonnollisen, happaman pH-tasapainon ylläpitämiseen ja palauttamiseen. Maitohappobakteerit eivät kuitenkaan viihdy emättimessä ilman estrogeenia, joten valmisteiden käytöstä ei ole hyötyä, ellei samanaikaisesti hoideta estrogeenivajetta. Maitohappovalmisteita voikin tarvittaessa käyttää paikallisestrogeenihoidon tukena.

Melatoniinia avuksi huonoon uneen

Unen häiriintyminen, nukahtamisvaikeudet, yölliset heräämiset ja liian aikainen aamuherääminen ovat vaihdevuosi-ikäisillä naisilla yleisiä ongelmia. Lievien oireiden hoitoon voi kokeilla apteekista reseptittä saatavia melatoniinivalmisteita.

Hankalat oireet vaativat yleensä selvittelyä lääkärin vastaanotolla, sillä niihin todennäköisesti tepsii parhaiten hormonihoidon aloittaminen.

Säännölliset ruoka- ja liikuntatottumukset tukevat jaksamista vaihdevuosissa. Ravintolisistä ei ole todettua hyötyä vaihdevuosioireiden helpottamisessa.

Melatoniini voi auttaa lyhentämään nukahtamisaikaa vaihdevuosien aiheuttamassa unettomuudessa.

Lääkäri arvioi hormonihoidon tarvetta

Elämänlaatua selvästi heikentävistä vaihdevuosioireista on hyvä keskustella lääkärin kanssa. Systeeminen hormonihoito eli estrogeenihoito voidaan aloittaa, kun hyödyt ja riskit on arvioitu eikä hoidolle ole vasta-aiheita. Hoito suunnitellaan yksilöllisesti sen mukaan, onko menopaussi jo ohitettu vai onko nainen vielä esivaihdevuosivaiheessa.

Estrogeeni annostellaan joko suun kautta tablettina tai ihon kautta laastarina, geelinä tai suihkeena.

Vaihdevuosioireiden lievittämiseen voidaan tarvittaessa käyttää myös tiettyjä mielialalääkkeitä sekä aivojen lämmönsäätelykeskukseen vaikuttavaa fetsolinetanttia. 

Asiantuntijana naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, kliininen seksologi Leena Väisälä. 

Julkaistu Terveydeksi! 3/2026

Mitä mieltä olit artikkelista?

Found interesting 0 times
Wants more of this 0 times
Didn't get it 0 times
Next please 0 times