ravintolisät
Somessa trendaavat ravintolisät lupaavat suuria – mikä on totuus?
Sosiaalisessa mediassa markkinoidaan ravintolisiä, joihin liitetään suuria lupauksia hyvinvoinnista. Asiantuntijoiden mukaan useimpien hyödyt jäävät kuitenkin vähäisiksi.
Teksti Eve Risto
Kuvat Istock
Sosiaalisen median hyvinvointikuplasta löytyy paljon puhetta ravintolisistä. Tutun terveysinfluensserin laatima, vakuuttavalta kuulostava tietoisku saa helposti miettimään, olisiko myös omalla kohdalla syytä satsata terveyteen ottamalla tueksi purkki tai pari.
Ravitsemusterapian professori Ursula Schwab tunnistaa ilmiön liiankin hyvin.
– Terveydenhuollon ammattilaisille tämä on usein turhauttavaa. Tutkimusnäytön mukaan ravintolisiä käyttävät eniten ne, jotka eivät niitä tarvitse, Schwab kertoo.
Perusterve ihminen saattaa siis napata tupla-annoksen turhaan. Toisella äärilaidalla taas on potilas, joka kieltäytyy ravintolisästä, vaikka sitä suositeltaisiin hänelle lääketieteellisin perustein.
Schwab painottaa, ettei mikään yksittäinen tuote korvaa riittävää unta, liikuntaa ja tasapainoista ruokavaliota. ”Tylsien” perusasioiden tulisi siis olla kunnossa.
Terveyskuplassa pyörivät muotisanat vievät huomion helposti epäolennaisuuksiin. Eksoottisten nimien tutkimisen sijaan usein fiksuinta olisi kerrata, onko tutuimmille ravintolisille tarvetta. Niihin kuuluvat esimerkiksi D-vitamiini ja kalsium.
– Jos epäilee, ettei saa niitä riittävästi, voi omaa tilannettaan arvioida netistä löytyvillä laskureilla tai ravitsemusterapeutin vastaanotolla, Schwab sanoo.
”Arvioiden mukaan jopa kolmasosa lääkkeiden tai ravintolisien vaikutuksista saattaa liittyä vankkaan uskoon siitä, että aine todella toimii.”
Silottaako kollageeni ryppyjä?
Kollageeni nousee usein esiin, kun puheena on ihon hyvinvointi. Kollageenilisän syömisen vakuutetaan tekevät ihosta kimmoisamman ja sileämmän.
Asia ei kuitenkaan ole niin yksioikoinen, toteaa asiantuntija.
– Kollageeni on proteiini. Kuten kaikki proteiinit, myös kollageeni denaturoituu mahalaukussa ja pilkkoutuu sitten osiin, jotka imeytyvät suolistosta muualle. Se ei siis imeydy sellaisenaan kollageenina, Schwab kertoo.
Elimistö päättää sen jälkeen itse, mihin se käyttää proteiineista pilkottuja aminohappoja. Se saattaa käyttää ne kollageenin valmistamiseen, mutta yhtä hyvin myös jonkin toisen proteiinin tekemiseen.
Kollageenin purkista nappaaminen ei siis hyödytä suoraan esimerkiksi kasvojen ihon hyvinvointia tai kudosten kuntoa. Proteiininlähteeksi asiantuntija suosittelee sen sijaan tavallisia ruoka-aineita, kuten lihaa, kalaa, kananmunaa, jugurttia ja pähkinöitä.
Kariseeko kilot berberiinillä?
Berberiini on luonnollinen alkaloidi, jota saadaan kasveista. Sen hehkutetaan auttavan etenkin painonhallintaa ja vatsan terveyttä. Lupaukset ovat kuitenkin roimasti liioiteltuja.
– Berberiini nousee silloin tällöin pinnalle keskustelussa, mutta sitä ei missään nimessä voi verrata esimerkiksi Ozempicin tehoon, Schwab toteaa.
Osa käyttäjien kokemista vaikutuksista voi selittyä placebolla. Lumevaikutuksen voimaa ei pidä väheksyä: joidenkin arvioiden mukaan jopa kolmasosa lääkkeiden tai ravintolisien vaikutuksista saattaa liittyä vankkaan uskoon siitä, että aine todella toimii.
Schwab ottaa vertailukohdaksi homeopatian. Homeopatian menetelmiin kuuluu, että hoitavaksi uskottua ainetta annetaan vain mikroskooppisen pieni annos. Aine ei siksi voi tehota biologisesti, mutta arvostavalla ja kuuntelevalla hoitosuhteella voi olla suuri merkitys ihmiselle.
”Jos väite kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, niin yleensä se on sitä.”
Myös painonhallinnassa psyykkisellä hyvinvoinnilla on tärkeä rooli. Berberiinin mahdolliset vaikutukset saattavat siis liittyä nimenomaan siihen, että sen käyttäjä uskoo aineen tehoon.
Berberiinin käyttö on kuitenkin yleensä turvallista, vaikka se saattaa aiheuttaa joillekin esimerkiksi vatsaoireita.
Onko kreatiinista apua kotikuntoilijalle?
Kreatiini on urheilijoille tuttu valmiste, jota käytetään muun muassa lihasmassan kasvattamiseen ja ylläpitoon.
Somessa sitä tarjotaan suorituskyvyn parantajaksi ja arkea energisoivaksi ratkaisuksi. Mutta hyötyykö siitä myös tavallinen arkiliikkuja?
Urheiluravitsemuksen asiantuntija ja laillistettu ravitsemusterapeutti Vili Jaakola ei tyrmää ajatusta, että kreatiinista voisi olla iloa perusterveelle aikuiselle.
– Esimerkiksi vanhemmalla iällä, kun toimintakyky ja lihasmassa heikkenevät, voi kreatiinista periaatteessa olla hyötyä, hän sanoo.
Viimeaikaisissa tutkimuksissa on myös huomattu, että kreatiini saattaa parantaa kognitiota eli tiedon käsittelyä esimerkiksi stressitilanteessa.
Haittavaikutuksia kreatiinilla ei juurikaan ole, kunhan käyttäjä on terve. Suuri kerta-annos voi aiheuttaa vatsaoireita, ja urheilijoilla se tuppaa nostamaan painoa, sillä kreatiini varastoituu lihaksiin ja sitoo nestettä.
Onko ashwagandha turvallista?
Ashwagandha eli rohtokoisio on luontaistuote, joka kuuluu terveyskuplan kiistanalaisimpiin aineisiin. Siihen liitetään houkuttelevia lupauksia muun muassa unen laadun, stressinhallinnan ja henkisen hyvinvoinnin kohentumisesta.
EU:ssa on pohdittu sen kieltämistä tai rajoittamista jo pitkään.
– Esimerkiksi Tanska on kieltänyt ashwagandhaa sisältävien tuotteiden markkinoille saattamisen, sanoo Ruokaviraston erityisasiantuntija Anna Mizrahi.
Sen epäiltyjä haittoja ovat esimerkiksi lisääntymistoksisuus sekä maksatoksisuus. WHO puolestaan on linjannut, ettei ashwagandhaa tulisi käyttää raskauden tai imetyksen aikana.
Mizrahi muistuttaa myös, että ravintolisät ovat elintarvikkeita, eivätkä lääkkeitä. Viranomaiset eivät tutki tai hyväksy niitä ennen kuin pääsevät markkinoille. Tuotteen turvallisuudesta, koostumuksen laillisuudesta ja merkinnöistä vastaa sen valmistava yritys.
Siksi niiden markkinointikin on usein värikästä ja yliampuvaa.
– Jos väite kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, niin yleensä se on sitä, Mizrahi toteaa.
Onko probioottien tehosta näyttöä?
Probiootit nousevat hyvinvointikeskusteluissa esiin, kun puhe kääntyy vatsan terveyteen ja toisinaan myös painonpudotukseen.
Vaikka probiootteja on tutkittu jo pitkään, on moni niihin liittyvä asia vielä epäselvä.
– On totta, että esimerkiksi antibioottikuurin yhteydessä voidaan määrätä probiootti tukemaan suoliston toimintaa. Nykyään on varsin tavallista, että lapsille annetaan myös usein maitohappobakteerivalmisteita, Schwab avaa.
Esimerkiksi Turun yliopistossa on tukittu probioottien vaikutusta ruoka-allergioiden ehkäisyssä. Tulokset ovat Schwabin mukaan lupaavia, mutta lisää tutkimustietoa tarvitaan vielä.
Probioottien ja laihtumisen yhteyttä on myös tutkittu, mutta selkeää linkkiä painonpudotukseen ei toistaiseksi ole havaittu.
Parantaako magnesiumglysinaatti unta?
Magnesiumglysinaattia tarjotaan sosiaalisessa mediassa ratkaisuksi uniongelmiin ja ahdistukseen. Sen sanotaan pitävän verensokerin takaisena, rentouttavan lihaksia ja tukevan luiden terveyttä.
– Yleensä magnesiumia käytetään sitraattimuodossa. Magnesiumlisä voi vähentää esimerkiksi suonenvetoja, Schwab sanoo.
Magnesiumglysinaatin ja -sitraatin eroista terveydelle asiantuntijalla ei ole varmaa tietoa.
Jotkut syövät magnesiumlisää jaksaakseen arjessa paremmin. Siitä ole yleensä haittaa, mikäli munuaisten toiminta on normaalia, Schwab vahvistaa. Munuaisten vajaatoiminnan yhteydessä sen sijaan se voi olla haitallista.
Liiallinen magnesium taas voi heikentää raudan, sinkin ja kalsiumin imeytymistä. Joillakin ihmisillä se voi myös laskea hemoglobiinia.
Asiantuntijoina ravitsemusterapian professori Ursula Schwab, urheiluravitsemuksen asiantuntija ja laillistettu ravitsemusterapeutti Vili Jaakola sekä Ruokaviraston erityisasiantuntija Anna Mizrahi.