Terveys
Toistuvien flunssien taustalla voi olla useita syitä
Toiset selviävät jopa vuosia ilman ainuttakaan flunssaa, kun taas toiset sairastuvat jopa kymmenen kertaa vuodessa. Mistä on kyse?
Teksti Janita Virtanen
Kuva Istock
Tiivistelmä
- Immuunijärjestelmä koostuu tuhansista eri geeneistä, ja siksi ihmisten välillä on yksilöllisiä eroja siinä, kuinka herkästi he sairastuvat flunssiin.
- Suurissa työyhteisöissä työskentelevät sairastuvat flunssiin tyypillisesti enemmän.
- Parhaiten vastustuskykyä voi ylläpitää terveellisellä ruokavaliolla ja säännöllisellä liikunnalla. Myös D-vitamiinin riittävästä saannista kannattaa huolehtia, sillä sen vajaus voi altistaa flunssille.
- Flunssien jälkitaudit ovat melko harvinaisia. Jos alkaa saada toistuvasti esimerkiksi keuhkokuumeita, keuhkoputkentulehduksia tai muita antibioottihoitoa vaativia tauteja, tilannetta on tarpeen selvitellä tarkemmin.
Ihmisen immuunijärjestelmä on monimutkainen kokonaisuus, johon vaikuttaa esimerkiksi lapsuudenaikainen infektiohistoria. Erilaisia flunssaviruksia on valtavasti, eivätkä yksittäiset flunssat anna vielä kovinkaan hyvää vastustuskykyä, mutta kun on lukuisia kertoja sairastanut useita eri kantoja, vastustuskyky alkaa pikkuhiljaa vahvistua.
Aikuisuuteen mennessä vastustuskyky on tyypillisesti jo sen verran vahva, että sairastelu vähenee – kunnes kenties saa omia lapsia tai esimerkiksi työskentelee lasten kanssa ja altistuu näin heidän taudeilleen, kuvailee HUSin infektiosairauksien ylilääkäri Ville Holmberg.
– Aikuistenkin välillä voi olla todella suurta vaihtelua. Aikuiset sairastavat keskimäärin 1–2 flunssaa vuodessa, mutta jotkut voivat selvitä kymmenenkin vuotta ilman flunssaa, kun taas toisille tulee kymmenen flunssaa vuodessa – ja sekin on yleensä vielä ihan normaalia.
Taudeille altistumisella on luonnollisesti suuri merkitys. Jos esimerkiksi työskentelee kotona ja muitakin kontakteja on vain harvakseltaan, pysyy terveenä todennäköisemmin. Jos taas työskentelee suuressa työyhteisössä ja harrastaa vaikkapa jotakin kontaktilajia, sairastuminen on jo huomattavasti todennäköisempää.
Toisaalta esimerkiksi saman perheen sisälläkin voi olla selviä eroja: vaikka yksi perheenjäsen sairastaisi flunssia tiuhaan tahtiin, ne eivät välttämättä tartu toiselle lähikontaktistakaan huolimatta. Holmbergin mukaan tätä voivat selittää perinnölliset erot.
– Immuunijärjestelmä koostuu tuhansista eri geeneistä, ja siksi ihmisten välillä on yksilöllisiä eroja siinä, miten heidän immuunijärjestelmänsä toimivat.
Perinnöllisiä eroavaisuuksia näkyy jo lapsissa: on lapsia, jotka sairastelevat suorastaan poikkeuksellisen vähän. Holmbergin mukaan on kuitenkin selvästi tavanomaisempaa ja jopa normaalimpaa, että päiväkoti-ikäisellä lapsella on kymmenenkin flunssaa vuodessa.
Useinkin toistuvat flunssat ovat yleensä normaaleja, jos ne helpottavat kahden viikon sisällä. Keskimääräinen flunssa kestää noin kymmenen päivää.
D-vitamiinivaje voi altistaa flunssille
Oman vastustuskykynsä parantamiseen ei Holmbergin mukaan ole vippaskonsteja, vaan olennaisinta on elää terveellisesti. Monipuolinen ruokavalio päivittäisine hedelmine ja vihanneksineen sekä säännöllinen liikunta tukevat vastustuskykyä, kun taas ravitsemukselliset puutokset heikentävät sitä.
– Varsinkin D-vitamiinin puute voi altistaa infektioille, mutta senkin osalta riittää, kun noudattaa normaaleja suosituksia, eli D-vitamiiniahan saa auringonvalosta riittävästi kesällä, mutta muina aikoina – ja varsinkin talvikauden ajan – suositellaan D-vitamiinilisää.
Holmberg muistuttaa, että D-vitamiinin saantisuositus 10 mikrogrammaa päivässä riittää yleensä hyvin, eli ylenmääräisestä D-vitamiinin syömisestä ei ole hyötyä. Yli 75-vuotiaille suositellaan 20 mikrogrammaa päivässä.
Myös C-vitamiinivaje voi altistaa infektioille, mutta siitäkään tuskin on kyse, jos ruokavalio sisältää riittävästi hedelmiä, marjoja ja vihanneksia. Sitrushedelmät ovat erityisen hyvä C-vitamiinin lähde.
– D-vitamiinin lisäksi oikeastaan mitään muita vitamiineja ei yleensä tarvitse syödä purkista, sillä tärkeimmät vitamiinit ja muut ravintoaineet saa kyllä tavallisesta, monipuolisesta ruokavaliosta.
”Siitä, että makaa sängyssä kaikki päivät ja vain passivoituu, on enemmän haittaa kuin hyötyä.”
Jos flunssa on jo iskemässä, voi herätä houkutus ostaa erilaisia flunssan karkotukseen tai helpottamiseen markkinoitavia tuotteita. Holmbergin mukaan tällaisiin kannattaa suhtautua varauksella.
– Eri valmisteista sinkki taitaa olla ainut, josta on selvää tutkimustulosta, että siitä voi olla hyötyä. On tutkimuksia, jotka osoittavat, että sinkki voi lyhentää flunssan kestoa yhdellä päivällä, mutta toisaalta on myös tutkimuksia, jotka eivät ole näyttäneet tätäkään tehoa.
Flunssan hoitokeinoksi usein suositellaan lepoa, lepoa ja lepoa. Holmbergin mukaan flunssassakin kannattaa yleensä jatkaa normaalia elämää, eli esimerkiksi työssäkäynti ja tavallinen arkiliikunta eivät hidasta paranemista, ellei ole vakavasti sairas.
– Siitä, että makaa sängyssä kaikki päivät ja vain passivoituu, on enemmän haittaa kuin hyötyä. Hyvin voi lähteä vaikkapa kävelylle koiran kanssa, vaikka olisi kunnon flunssa päällä.
Sen sijaan hikiurheilua olisi Holmbergin mukaan tärkeä välttää ainakin silloin, jos on kuumetta tai selviä keuhko-oireita, kuten hankalaa yskää tai hengenahdistusta. Rankka liikunta voi altistaa esimerkiksi sydänlihastulehdukselle.
Tiettyihin varoitusmerkkeihin kannattaa puuttua
Vaikka suuretkin vuosittaiset flunssamäärät ovat yleensä normaaleja, tiettyihin hälytysmerkkeihin kannattaa Holmbergin mukaan kiinnittää huomiota.
Flunssien jälkitaudit ovat yleisesti ottaen melko harvinaisia, joten jos alkaa saada toistuen esimerkiksi keuhkokuumeita, keuhkoputkentulehduksia tai muita antibioottihoitoa vaativia tauteja, tilannetta on tarpeen selvitellä tarkemmin.
Useinkin toistuvat flunssat ovat yleensä normaaleja, jos ne helpottavat kahden viikon sisällä. Keskimääräinen flunssa kestää Holmbergin mukaan kymmenen päivää, ja normaalissa flunssassa tulee korkeintaan muutaman päivän poissaolo töistä.
– Jos poissaolomäärät alkavat selvästi nousta ja joutuu olemaan kymmeniä päiviä vuodesta pois töistä flunssan takia, eikä toivu kunnolla edes flunssien välillä, kannattaa hakeutua lääkärille.
Holmberg kertoo, että poikkeavan sairastelun taustalta voi löytyä esimerkiksi astma, kroonistunut poskiontelotulehdus tai harvinaisempana syynä keuhkoahtaumatauti. Myös tupakointi altistaa toistuville hengitystieinfektioille.
Vakavat, sairaalahoitoa vaativat taudit voivat herättää epäilyn jostakin perinnöllisestä immuunipuutossairaudesta.
Holmberg muistuttaa, että flunssien määrissä voi olla suuriakin vuosittaisia vaihteluja, eli tilapäisesti hankalammasta flunssakaudesta ei välttämättä ole vielä tarpeen huolestua. Jos sen sijaan on aiemmin selvinnyt melko vähäisillä taudeilla ja tilanne muuttuu yllättäen ja jää päälle pidemmäksikin aikaa ilman selkeää syytä – kuten lasten flunssille altistumista – tilannetta on hyvä selvitellä.