Salakavala keuhkoveritulppa: ”En ole koskaan ollut niin sairas ja silti kokenut olevani terve”

Teksti Essi Esimerkki
Kuvat Teppo Testaaja

Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen tunsi oudon kehollisen reaktion muutama vuosi sitten koripallotreeneissä. 

– Se oli sellainen tulvahdus, ja jalat menivät hapoille. Pohkeessakin oli outo jumitila. Olin juuri palannut Thaimaasta ja ajattelin, että olin vielä jetlagissa pitkän lennon jälkeen.

Väsymyksen tunne jatkui seuraavinakin päivinä, ja jumi pohkeen yläosassa pysyi. Partanen valitteli oloaan Facebookissa. Tuttu lääkäri kehotti menemään päivystykseen.

– Ensi reaktioni oli, ettei lääkäriin eikä ainakaan päivystykseen – terveydenhuoltoa ei saa turhaan rasittaa. En tuntenut itseäni yhtään kipeäksi. Arkena menin kuitenkin vastaanotolle ja verikokeeseen. Jalka ei ollut turvoksissa, pohkeen ympäryskin oli normaali.

Kun Partanen oli keittiökaupoilla talonrakennusprojektia varten, lääkäri soitti ja pyysi palaamaan. Laboratoriotutkimuksissa oli ollut jotain epäilyttävää. Edessä oli pohkeen ultraäänitutkimus.

Partanen tiesi, että keuhkoembolia on vaarallinen tila: ”En kuitenkaan olisi ikinä uskonut, että se osuu omalle kohdalle.”

Tukos on monen tekijän summa

Kardiologian erikoislääkäri Markus Sane tunnistaa Partasen epämääräiset oireet ja pitää hyvänä, että tämä hakeutui nopeasti lääkäriin.

– Jos kyseessä on laskimotukos, ei kannata viivytellä. Päivystyksessä osataan arvioida laskimotukoksen todennäköisyys kliinisten löydösten ja potilaan muiden taustatietojen perusteella. Hoito voidaan aloittaa heti.

Suurimmalta osalta potilaista laskimotukos voidaan poissulkea yksinkertaisella D-dimeeri-verikokeella. Jos epäily on hyvin vahva, voidaan hypätä suoraan kuvantamistutkimuksiin.

”Puolessa tunnissa minusta tuli potilas ja sain rannekkeen kaikkiin laitteisiin: röntgeniin ja tietokonetomografiaan.”

Sanen mukaan tutkimusnäyttö osoittaa, että pitkät lennot ovat harvoin syynä laskimotukoksiin. Pitkä paikallaanolo luokitellaan heikoksi riskitekijäksi. Suuremman riskin aiheuttavat esimerkiksi syöpä tai leikkaus. Yleensä tukos on seurausta monesta yhtä aikaa vaikuttavasta tekijästä. 

Henkilöllä voi olla myös perinnöllistä alttiutta veren poikkeavalle hyytymiselle. Se ei kuitenkaan aina, edes koko elämän aikana, johda laskimotukoksen kehittymiseen.

– Perimä voi jonkin verran vaikuttaa alttiuteen poikkeavalle hyytymiselle. Joka kahdennellakymmenennellä on mutaatio veren hyytymistekijöissä, mutta heistä eivät läheskään kaikki sairastu.

Partanen puolestaan uskoo, että pitkän paikallaanolon lisäksi osasyynä tukoksiin oli hormonaalinen ehkäisy. Sanenkin mukaan se on riskitekijä tukoksen syntyyn, mutta yksinään suhteellisen lievä. Yhdessä muiden riskitekijöiden kanssa vaikutus korostuu.

Puolessa tunnissa potilaaksi

Partanen sai välittömästi lähetteen Hyvinkään sairaalaan. Intohimoisesti työhönsä suhtautuvalle yrittäjälle se oli kauhistus: pari luentoa ja omat vastaanotot oli peruutettava. Moista ei ollut aiemmin tapahtunut, sillä perusterve Hanna ei ollut juurikaan sairastanut.

– Puolessa tunnissa minusta tuli potilas ja sain rannekkeen kaikkiin laitteisiin: röntgeniin ja tietokonetomografiaan. Tukoksia oli yhteensä kolme molemmilla puolilla keuhkoja. Oloni oli kuitenkin ihan normaali. Mutta stressi alkoi heti, kun kuulin, että joudun jäämään tarkkailuun. Mies oli työmatkalla ja kotona odotti kaksi koiraa.

Keuhkoveritulpan diagnostiikka on Sanen mukaan hankalaa, sillä mikään yksittäinen oire ei vahvista tukosta.

– Vaaditaan perusteellinen arvio, ja tutkimukset aloitetaan poissulkumenetelmin. Kuvantamistutkimukset vahvistavat diagnoosin lopulta.

Verenohennuslääke auttaa nopeasti

Hoito aloitettiin heti. Partanen sai sairaalassa pistoksena nopeavaikutteista verenohennuslääkettä. Kotihoidossa suun kautta annosteltavat suorat verenohennus- eli antikoagulaatiolääkkeet ovat nykyisin ensisijainen vaihtoehto. Sanen mukaan varfariinia ei enää käytetä sen enempää sairaalassa kuin itsehoidossakaan.

– Hoitoon vaikuttaa potilaan kliininen tila. Vakaavointiselle potilaalle verenohennushoito on riittävä, ja hän voi päästä kotiin suoraan päivystyksestä. Jos tila on epävakaa, vaarana voi olla jopa sydänpysähdys. Tällöin potilasta pitää seurata sairaalassa ja tarvittaessa hänelle voidaan joko antaa liuotushoito tai tukos otetaan mekaanisesti pois katetritekniikalla.

Jos jokin altiste, kuten leikkaus, on aiheuttanut keuhkoveritulpan, kolme kuukautta on riittävä aika verenohennushoidoksi. Jos potilaalla ei ole ulkoisia tekijöitä, riskinä on saada tukos uudestaan.

– Yleisesti puolella laskimotukospotilaista ei löydy altistetta tukokselle. Heidän lääkityksensä voi jäädä pysyväksi, sillä ilman verenohennushoitoa noin joka toisen tukos uusiutuu.

”Ei kannata tuntea huonoa omaatuntoa, kun on oma henki kyseessä.”

Partanen sai verenohennuslääkitystä kolmen kuukauden ajan ja lisäksi pistoshoidon aina ennen pitkää lentoa. Kahden viikon sairausloman hän neuvotteli viikon mittaiseksi.

– Tietoisesti jouduin rauhoittamaan elämääni. Rajasin askelmääräni 5 000:een päivässä ja sovin itseni kanssa, että vauhti on pidettävä maltillisena enkä saa ohittaa ketään, ei edes hitaammin käveleviä mummoja. Asiakkaani huomioivat, että rauhallisempi elämäntyyli vaikutti puheeseenikin – olin alkanut puhua hitaammin.

Sanen mukaan sairastunut voi palata hyvään elämään ja alkaa harrastaa arkiliikuntaa muutaman viikon päästä hoidon aloittamisesta.

Näistä saan voimaa

1. KOIRAT. ”Minulla on ollut jo 20 vuotta karvainen personal trainer, joka antaa arkeen askelia ja rajoittaa työntekoa sopivasti.”
2. YRITTÄJYYS. ”Saan usein määritellä itse työaikani. Olen aamu-uninen, joten aloitan vastaanottotyön monesti vasta kello 10.”
3. TELEVISIO. ”Rakastan upahtaa johonkin hyvin tehtyyn sarjaan. Tällöin työasiat unohtuvat ja saan palauduttua helpommin.”

Päivystykseen menoa ei kannata vältellä

Partanen myöntää tietäneensä, että keuhkoembolia on vaarallinen tila.

– En kuitenkaan olisi ikinä uskonut, että se osuu omalle kohdalle. Eläessäni en ole ollut niin sairas ja silti kokenut olevani terve. 

Sairaalareissu oli muussakin mielessä ravitsemusterapeutille opettava kokemus. Kun Partanen siirrettiin osastolle, päivällinen oli juuri tarjoiltu. Kukaan ei tullut kysymään, tarvitseeko hän ravintoa.

– Hoitajan kysyessä kivuista sanoin, että päätä kyllä särkee nälän ja janon takia. Kun minulta poistettiin myöhemmin umpilisäke, pakkasin ruokaa reppuun mukaan.

Partanen neuvoo mahdollisia kohtalotovereitaan olemaan tarkkaavaisia.

– Saatan mennä jatkossa päivystykseen viikonloppunakin, jos jotain oireita ilmenee. Ei kannata tuntea huonoa omaatuntoa, kun on oma henki kyseessä. Ammattilaiset selvittävät nopeasti laskimotukoksen riskit ja hoitavat sen mukaan.

Asiantuntijana kardiologian erikoislääkäri, LKT Markus Sane, HUS, Sydän- ja keuhkokeskus.

Julkaistu Terveydeksi! 3/2026