hoidossa

Optimistinen elämänasenne auttaa

Entinen ammattilaisjääkiekkoilija Teemu Ramstedt on sairastanut haavaista paksusuolentulehdusta jo kymmenisen vuotta. Krooninen sairaus seuraa mukana, mutta ei vaikuta merkittävästi arkeen.

Teksti Tarja Västilä
Kuvat Miika Kainu

Yli 62000 suomalaisella on diagnosoitu tulehduksellinen suolistosairaus eli IBD, ja heistä noin kaksi kolmasosaa sairastaa haavaista paksusuolentulehdusta. Vuosittain siihen sairastuu noin 10–20 ihmistä sataatuhatta asukasta kohden.

Teemu Ramstedt pelasi ammattilaisena jääkiekkoa Ruotsissa, kun ensimmäisiä oireita alkoi ilmaantua. Alkuvuonna 2014 uusi pesti HIFK:n paidassa odotti kotimaassa – ja oireet pahenivat.

– Vatsakivun lisäksi piti juosta vessassa enemmän kuin tavallisesti. Aamut olivat vaikeimpia, ja lopulta en nukkunut yhtään yötä kunnolla jatkuvien wc-käyntien takia. Veri ulosteessa säikäytti, ja käväisi mielessä, voiko ura enää edes jatkua.

Tähystyksen jälkeen Ramstedt sai diagnoosin ja urakin jatkui.

Päivittäinen lääkitys tarpeen

HUS:n Vatsakeskuksen osastonylilääkäri, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Pauliina Molander toteaa, ettei tarkkaa syytä haavaiselle paksusuolentulehdukselle tunneta.

– Sairauden kehittymisen katsotaan liittyvän muun muassa geneettisiin tekijöihin, yksilöllisen puolustusjärjestelmän häiriöihin, ympäristötekijöihin ja etenkin suoliston mikrobiomin muutoksiin.

”Huomasin, että kortisoni sekä piristi mieltä että kiristi pinnaa.”

Tulehduksellisia suolistosairauksia hoidetaan ensisijaisesti lääkkein. Molanderin mukaan mesalatsiini on Suomessa ensisijainen lääkehoito sekä suun kautta otettuna että paikallishoitona, suppoina ja ruiskeina. Kortikosteroidikuuria käytetään sairauden pahenemisvaiheissa ja usein myös diagnoosin jälkeen remission saavuttamiseksi.

Ramstedtille riittää peruslääkityksenä mesalatsiinia 2 x 2 tablettia päivässä silloin, kun tauti on lievässä vaiheessa.

Kortisonia erivapaudella

Ramstedtillakin on ollut taudin pahenemisvaiheita.

– Sairaus on aaltoileva, mutta viime aikoina taudin pahenemisia ei ole ollut. Alussa monena vuotena sairaus oli pahana 3–4 kertaa vuodessa. Kortisoni auttoi mutta myös hankaloitti elämää: suun kautta otettuna se keräsi nestettä ja nosti ruokahalua ja painoa. Turvotuksen huomasi ennen kaikkea kasvoista.

Yötä vasten Ramstedt otti kortisonikuurin alakautta. Tällöin sivuvaikutuksia ei esiintynyt.

Kilpailukautena kortikosteroidit luetaan kiellettyihin aineisiin, mutta Ramstedt pystyi käyttämään niitä lääkärinlausunnon ja erivapauden perusteella.

– Huomasin, että kortisoni sekä piristi mieltä että kiristi pinnaa. Se vaikutti henkiseen tasapainoon, mutta yhtään peliä ei ole jäänyt väliin – ei sairauden eikä lääkityksen takia. Yleensä pahenemisvaiheessa ulostin verta aamuisin, illalla olin jo jäällä. Jääkiekko lajina vaatii äärimmäistä fyysistä suorituskykyä, mutta vähän heikompaa fyysisyyttä voi paikata taidolla ja pelisilmällä.

Jos kortisonikuureja tarvitaan toistuvasti, hoitoa tehostetaan Molanderin mukaan immuunivastetta muokkaavilla lääkkeillä tai tulehduksen mekanismeihin kohdistuvalla biologisella tai pienimolekulaarisella lääkkeellä.

– Mikäli lääkehoito osoittautuu tehottomaksi, voidaan turvautua kirurgiseen hoitoon ja poistaa paksusuoli kokonaan. Tällöin potilaalle tavanomaisesti pyritään rakentamaan ohutsuolesta J:n muotoinen säiliö eli J-pussi. Näin vältetään pysyvä avanne.

Teemu Ramstedt perusti kymmenen vuotta sitten IBD Cycling -nimisen pyöräilyseuran, joka levittää tietoisuutta suolistosairauksista.

Eettiset valinnat ohjaavat

Ramstedt pohtii, onko elämä nykyisin seesteisempää, sillä pahenemisvaiheetkin ovat olleet lieviä.

– Fyysistä suorituskykyä ei enää tarvitse puristaa eikä esiintyä väkijoukkojen edessä, jossa kaikki mokat huomataan. Sairaudessa tuntuu olevan tyypillistä vaikeat ensimmäiset vuodet. Iän myötä oireet helpottuvat.

Ramstedt on ollut viitisen vuotta pescovegetaristi eli hän on luopunut lihansyönnistä. Ruokavalioon kuuluu sen sijaan kasviksia, kalaa, kananmunia ja maitotuotteita. Muutoksella ei ole välttämättä ollut sairauteen vaikutusta.

– Päätökseen vaikuttivat eettiset valinnat, jotka liittyivät eläinten oikeuksiin ja ilmastonmuutokseen. Urheilijana olen aina syönyt muutenkin perusterveellisesti.

Kaikenlaisia vinkkejä ja uusia ystäviä on tullut vertaistukiryhmistä, jotka Ramstedt kokee tärkeiksi tiedon ja tuen kannalta. Keskustelukumppaneita löytyy muun muassa Facebook-ryhmistä. Myös IBD ja muut suolistosairaudet -yhdistys tarjoaa niin vertaistukea kuin tietoa.

Altistuksia riittää

Haavainen paksusuolentulehdus on krooninen sairaus, eikä sitä voi suoranaisesti parantaa. Hoito tähtää oireiden hallintaan ja suolen tulehduksen parantamiseen. Säännöllisen lääkehoidon avulla on useimmiten mahdollista saavuttaa remissio.

Tulehduksellinen suolistosairaus on lisääntynyt erityisesti teollistuneissa maissa, mutta viime vuosina sairauden lisääntymistä on Molanderin mukaan havaittu kehittyvissäkin maissa.

– On arvioitu, että esimerkiksi länsimainen ruokavalio – eli ultraprosessoitu ruoka, eläinrasvat ja vähäkuituinen ruokavalio – altistaisi näille sairauksille. Vähentynyt altistuminen infektioille ja mikro-organismeille sekä runsas antibioottien käyttö varhaislapsuudessa voisivat heikentää immuunijärjestelmää ja altistaa IBD:lle.

Pelatessaan Venäjällä Ramstedtilla ei ollut taudissaan yhtään isoa pahenemisvaihetta.

– Tuntuu, että itärajan yli mentäessä IBD:n kaltaiset sairaudetkin vähenevät. Syynä on pidetty länsimaiden ylihygieenisyyttä. Pelaajat olivat harvoin kipeinä, vaikka hygieniataso ei ollut korkea.

Molander kuitenkin lisää, että oireiden tunnistaminen ja diagnostiikan parantuminen ovat osaltaan lisänneet tai vähintäänkin aikaistaneet uusien IBD-potilaiden hoitoon pääsyä.

Optimisti katsoo eteenpäin

Ramstedt myöntää olleensa pessimistinen luonne ennen sairastumisvuotta 2014.

– Jos minulle olisi sanottu sairastuessani, että seuraavat kymmenen vuotta kuluvat niin kuin ne ovat menneet, ei olisi tullut niin isoa itkua. Vuosien varrella minusta on kuoriutunut optimisti. Olen saanut elämääni uusia ihmisiä vertaistuen kautta. Kokonaiskuva on, että hyvin tässä elämässä on selvitty.

Ramstedt on viime vuodet keskittynyt urheilijoiden edunvalvontaan neljässä eri yhdistyksessä. Hän haluaa olla mukana edistämässä suomalaista urheilua monipuolisesti. Uudet tuulet kuitenkin puhaltavat elämässä.

– Olen aloittanut opinnot liiketalouden linjalla. Johtaminen kiinnostaa. Silloin tällöin käyn jäälläkin ja seuraan lasten kiekko- ja taitoluistelukouluja. Pyöräily, triathlon ja höntsäfutis mahtuvat myös elämään.

Asiantuntijana gastroenterologi Pauliina Molander

Julkaistu Terveydeksi! 1/2025