Terveys

14.9.2026

Endometrioosi diagnosoidaan pitkällä viiveellä

Jopa joka kymmenes nainen sairastaa endometrioosia. Miksi kivuliaan, elämänlaatua heikentävän sairauden diagnoosi usein viivästyy vielä tänäkin päivänä?

Teksti Janita Virtanen
Kuva Istock

Endometrioosi diagnosoidaan yleensä 6–12 vuoden viiveellä, ja viivettä selittävät monet syyt. Ensinnäkin hoitoon usein hakeudutaan vasta, kun oireista on kärsitty jo pitkään, kuvailee naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Milla Sipilä Mehiläisen Femeda-naistenyksiköstä.

Sipilän mukaan osa uskoo vieläkin, että kivut kuuluvat kuukautisiin. Ajatus on saatettu omaksua esimerkiksi omalta äidiltä, sillä endometrioosi on vahvasti perinnöllinen: jos omalla lähisukulaisella on endometrioosi, tautiin sairastumisen riski on viisinkertainen.

– On hyvin vanhanaikainen ajatus, että kuukautisista pitäisi jotenkin kärsiä.

Sipilän mukaan endometrioosin pitkää diagnosointiviivettä voi selittää myös se, että monella sairaus alkaa lievempänä ja pahenee vasta hiljalleen vuosien saatossa.

– Jos kuukautiskivut alkavat pahentua, tulisi aina herätä epäilys endometrioosista.

Endometrioosissa kohdun limakalvon kaltaista kudosta kasvaa kohdun ulkopuolella. Sen tyypillisin oire on lantionalueen kipu, joka alkaa 1–2 päivää ennen kuukautisvuotoa ja helpottaa, kun kuukautiset loppuvat. Toisin kuin moni ehkä luulee, endometrioosiin ei aina liity voimakkaita kuukautiskipuja. Sipilän mukaan vaikeammin tunnistettavia endometrioosin oireita voivat olla yhdyntä-, ulostamis- tai virtsaamiskivut.

Sipilä kertoo, että endometrioosi voi aiheuttaa myös lapsettomuutta, ja monesti sairaus diagnosoidaankin vasta lapsettomuushoitojen yhteydessä.

– Kun sitten lähdetään perkaamaan asiaa tarkemmin, osa saattaa yhdistää, että onhan minulla ollut menkkojen aikana ulostamiskipua tai yhdyntäkipua, ja tästäkö se johtuukin.

Myös erilaiset mielialaoireet, masennus ja väsymys ovat yleisiä endometrioosipotilailla, mikä on usein seurausta pitkään tunnistamatta jatkuneista oireista.

”Endometrioosi vaikuttaa naisten elämänlaatuun todella heikentävästi. Esimerkiksi sairauspoissaolot työelämästä ovat hyvin yleisiä.”

Kaikki lääkärit eivät aseta diagnoosia pelkkien oireiden perusteella

Sipilä huomauttaa, että osa diagnosointiviiveestä johtuu myös lääkäreistä. Endometrioosin diagnosoiminen on vaikeaa, sillä oireet vaihtelevat paljon. Endometrioosia on pitkään diagnosoitu tähystysleikkauksen ja ultraäänitutkimuksen perusteella. Uudempi ilmiö on, että endometrioosia on alettu diagnosoida myös pelkkien oireiden perusteella.

Sipilän mukaan jotkut lääkärit saattavat olla edelleen melko varovaisia eivätkä välttämättä ole valmiita asettamaan diagnoosia pelkkien oireiden pohjalta.

– Meillä ei ole selkeitä diagnoosikriteereitä, joiden perusteella voitaisiin sanoa, että kun sinulla on nämä ja nämä oireet, sinulla on varmasti endometrioosi. Kun tehdään tähystysleikkaus, otetaan biopsia ja patologi löytää siitä endometrioosin, se on varma diagnoosi – tai jos ultraäänellä nähdään endometrioosikystia munasarjoissa tai magneettikuvassa endometrioosiin viittaavia löydöksiä.

Ongelmana on, että endometrioosivauriot voivat olla niin pieniä tai niin piilossa, etteivät ne löydy näillä menetelmillä. Tällöin diagnoosin saaminen voi riippua täysin siitä, kenelle lääkärille sattuu päätymään.

– Sinulla voi olla koko vatsaontelo täynnä endometrioosia ja voit olla täysin kivuton tai joku pieni leesio hankalassa paikassa ja voit olla todella kipeä.

Sipilä uskoo, että osa lääkäreistä saattaa nähdä endometrioosin hyvin leimaavana ja potilaalle tuskaa aiheuttavana diagnoosina.

– Toisaalta moniahan diagnoosi myös helpottaa, kun löytyy vihdoin syy kivuille. Itse pidän jopa diagnoosin asettamista tärkeämpänä sitä, että lähdetään nopeasti hoitamaan oireita. Jos on pitkään kipuja, ne kroonistuvat herkästi.

Endometrioosi heikentää naisten elämänlaatua

Perinnöllisyyden lisäksi endometrioosille altistavat esimerkiksi kuukautisten hyvin varhainen alkamisikä, lyhyt kuukautiskierto, synnyttämättömyys sekä matala painoindeksi.

Sipilän mukaan endometrioosin tyypillistä puhkeamisikää on vaikeaa määrittää, sillä osalla sairaus pysyy hyvin lievänä koko elämän tai pahenee hiljalleen vasta vuosien tai vuosikymmenten saatossa.

– Vuonna 2018 julkaistussa valtakunnallisessa rekisteripohjaisessa tutkimuksessa tarkasteltiin Suomessa vuosina 1987–2012 kirurgisesti varmennettuja endometrioositapauksia. Aineiston nuorin potilas oli 12,5-vuotias ja vanhin 84,8-vuotias.

Tutkimusten mukaan endometrioosi vaikuttaa naisten elämänlaatuun todella heikentävästi. Esimerkiksi sairauspoissaolot työelämästä ovat hyvin yleisiä.

”Endometrioosi on hormoniriippuvainen tauti ja sitä hoidetaan hormoneilla.”

Sipilä uskoo, että endometrioosioireiluun saattaa liittyä myös häpeilyä, ja esimerkiksi miesvaltaisilla aloilla asiaa voi olla vaikea nostaa esille.

– Toivoisin, että tällaisiin asioihin osattaisiin nykypäivänä suhtautua jo järkevämmin. Samahan koskee myös migreeniä: sekään ei välttämättä näy päällepäin, vaikka saatat olla todella kipeä.

Hormoniriippuvaista tautia hoidetaan hormoneilla

Endometrioosiin ei ole olemassa parantavaa hoitoa, eli hoito on aina oireenmukaista. Sipilä kertoo, että kivuliaan sairauden hoidon kulmakivenä ovat tulehduskipulääkkeet sekä hormonivalmisteet.

– Endometrioosi on hormoniriippuvainen tauti ja sitä hoidetaan hormoneilla. Ensilinjan hoidot ovat samoja, joita käytetään raskaudenehkäisyyn: yhdistelmäehkäisytabletit tai pelkkää progestiinia sisältävät valmisteet.

Jos näistä ei saada riittävää tehoa, voidaan kokeilla esimerkiksi GnRH-hoitoa, joka lamaa munasarjojen toiminnan kokonaan.

Sipilän mukaan noin joka viides potilas ei hyödy kipu- ja hormonihoidoista riittävästi, jolloin voidaan pohtia myös leikkauksen mahdollisuutta. Laparoskopiassa, eli vatsaontelon tähystysleikkauksessa, pyritään poistamaan kaikki näkyvä endometrioosi.

– Nämä ovat aika komplikaatioherkkiä leikkauksia, jotka pitää suunnitella hyvin. Tautihan ei toki parane leikkauksella, eli leikkaus voi auttaa hetkeksi, mutta jos mitään hormonaalista hoitoa ei ole käytössä, oireet voivat palata nopeasti.

Osa naisista suhtautuu kriittisesti hormonaalisiin hoitoihin, mutta Sipilän mukaan endometrioosipotilaat ovat usein halukkaita kokeilemaan niitä.

– Jos oireet ovat hankalat, kyllähän ne yleensä painavat vaakakupissa enemmän, ja hoidetaan mieluummin kuin jätetään hoitamatta.

Sipilä huomauttaa, että vaikean endometrioosin hoito on moniammatillista. Esimerkiksi Helsingin Naistenklinikan endometrioositiimiin kuuluu lääkäreiden lisäksi muun muassa fysioterapeutteja ja kipuhoitajia.