Terveys
Tiedätkö kolesteroliarvosi?
Korkea kolesteroli on valtimotaudin ja sen myötä sydän- ja aivoinfarktien riskitekijä. Tavoiteltava kolesterolitaso ei ole kuitenkaan kaikille sama, vaan se arvioidaan riskien mukaan.
Teksti Saga Wiklund
Kuvitus Maxim Usik
Tiivistelmä
- Kolesteroli on elimistölle välttämätön aine, mutta se muuttuu haitalliseksi, jos sitä liikaa. Veren suuri kolesterolipitoisuus kuuluu valtimotautien pahimpiin vaaratekijöihin.
- Erityisen haitallista on LDL-kolesteroli. Sen tavoitetaso on terveellä ihmisellä alle 3 mmol/l. Tavoitetaso määräytyy kuitenkin yksilöllisesti.
- Tärkein kolesterolipitoisuuteen vaikuttava tekijä on rasvan laatu: kova, tyydyttynyt rasva lisää haitallista LDL-kolesterolia ja pehmeä, tyydyttymätön rasva kohottaa hyvää HDL-kolesterolia.
- Pelkät elämäntapamuutokset eivät aina riitä, ja LDL-kolesterolia täytyy alentaa lääkkeen avulla. Perinteisten statiinien rinnalle on tullut viime vuosina muitakin lääkevaihtoehtoja.
- Aina korkea kolesteroli ei liity elämäntapoihin. FH-tauti eli familiaalinen hyperkolesterolemia on vaikea kolesteroliaineenvaihdunnan sairaus, jossa maksa ei pysty poistamaan kolesterolia verenkierrosta. FH vaatii aina lääkityksen elintapahoidon lisäksi.
Kolesteroli on verenkierrossa kulkeva rasvan kaltainen aine, joka on elimistölle välttämätön. Sitä tarvitaan esimerkiksi D-vitamiinin, hormonien ja sappihappojen tuotantoon sekä solukalvojen rakennusaineeksi.
Kolesteroli muuttuu haitalliseksi, kun sitä on liikaa: se tunkeutuu valtimoiden seinämiin ahtauttaen niitä vuosikymmenten mittaan. Pääosaa näyttelee huono LDL-kolesteroli, jota valtimoiden seinämiin juuri kertyy. Hyvä HDL-kolesteroli taas pyrkii toimimaan päinvastaisesti.
Veren suuri kolesterolipitoisuus kuuluu valtimotautien pahimpiin vaaratekijöihin yhdessä epäterveellisten ruokailutottumusten, vähäisen liikunnan, ylipainon, tupakoinnin sekä kohonneen verenpaineen että verensokerin kanssa.
LDL seurantaan
Moni muistaa, että kokonaiskolesteroliarvo saisi olla enintään 5 millimoolia litraa kohden (mmol/l). Sydänliiton ylilääkäri, kardiologian erikoislääkäri Anna-Mari Hekkala toteaa kuitenkin, että vielä tärkeämpää on tietää LDL-arvo. Sen tavoitetaso on terveellä ihmisellä alle 3 mmol/l.
– On tärkeää huomata, että kolesterolitavoite arvioidaan yksilöllisesti. Jos on muitakin valtimotautien riskitekijöitä, tavoitetaso on matalampi, Hekkala sanoo.
Esimerkiksi diabetesta alle kymmenen vuotta sairastaneilla LDL-tavoite on alle 2,6 mmol/l. Jos takana on jo infarkti, pallolaajennus tai ohitusleikkaus, tavoite on alle 1,4 mmol/l. Mitä suurempi riski on saada uusi sydän- tai aivoinfarkti, sitä alemmas LDL-kolesteroli pitäisi saada, jotta uusi tapahtuma saataisiin ehkäistyä.
”Somessa liikkuu kolesterolista väärää tietoa, esimerkiksi ettei sitä nostaisikaan kova rasva, vaan kalsium. Tämä ei kuitenkaan ole totta.”
LDL-arvoa olisi hyvä seurata esimerkiksi puolen vuoden välein, jos kolesteroli on ollut koholla ja siihen yrittää vaikuttaa elintapoja muuttamalla. Hekkalan mukaan seurantalinjalle jäädään toisinaan liian pitkäksi aikaa, jopa vuosikymmeniksi.
Vastaanotolla hän törmää toisinaan myös ajatukseen, että korkea HDL-arvo suojaisi korkean LDL:n vaikutuksilta, mutta näin ei kuitenkaan ole. Sen sijaan matala HDL on valtimosairauden riskitekijä.
Papukahvikin nostaa kolesterolia
Veren kolesterolitaso riippuu perimästä, ravitsemuksesta ja elintavoista. Säännöllinen liikunta ja terveellinen ruokavalio vaikuttavat suotuisasti veren rasva-arvoihin. Ylipaino, tupakointi ja uniapnea puolestaan huonontavat niitä.
Tärkein kolesterolipitoisuuteen vaikuttava tekijä on rasvan laatu: kova, tyydyttynyt rasva lisää haitallista LDL-kolesterolia ja pehmeä, tyydyttymätön rasva kohottaa hyvää HDL-kolesterolia. Ruoan kuitukin alentaa LDL-kolesterolia.
Kolesterolia runsaasti sisältäviä ruokia ovat munankeltuainen, maksa, mäti, äyriäiset ja rasvaiset maitovalmisteet, kuten voi ja kerma.
– Lisäksi suodattamaton kahvi, kuten espressopohjaiset juomat ja papukahvi, voi nostaa kolesterolia toisin kuin suodatettu kahvi, ja terveelliseksi mielletty kookosrasvakin on ehkä hieman yllättäen kovaa rasvaa, Hekkala kertoo.
Sosiaalisessa mediassa liikkuu kolesterolista runsaasti väärää tietoa, esimerkiksi ettei sitä nostaisikaan kova rasva, vaan kalsium. Tämä ei kuitenkaan ole totta.
Kolesteroliarvoihin vaikuttavat elintapojen lisäksi myös perintötekijät, jotka määrittelevät esimerkiksi sitä, miten herkästi ravinnon kolesteroli imeytyy elimistöön suolistosta. Aina elämäntapamuutokset eivät riitä, ja LDL-kolesterolia täytyy alentaa lääkkeen avulla.
Lääkehoitoon luvassa lisää vaihtoehtoja
Kun lääkitystä harkitaan, otetaan huomioon veriarvojen lisäksi muutkin riskitekijät, kuten ylipaino, sukurasite sydänsairauksiin, tupakointi tai kohonnut verenpaine.
– Kokonaisuus ratkaisee: mitä riskitekijöitä ja suojaavia tekijöitä on. Mitä aikaisemmin kolesteroli saadaan matalalle tasolle, sitä parempi. Valtimotauti kehittyy vuosikymmenten aikana, ja kolesterolin alentaminen on hyvä aloittaa varhain. Miksi pitäisi odottaa 50–60-vuotiaaksi, jolloin valtimoihin on jo kehittynyt muutoksia? Hekkala kysyy.
Statiineja on käytetty kohonneen kolesterolin hoidossa jo 1980-luvun lopusta lähtien, ja ne ovat yhä käytetyin lääkeaineryhmä. Niiden tunnetuimpia haittavaikutuksia ovat lihas- ja nivelsäryt.
– Haitat ovat kuitenkin yksilöllisiä. Jos lääke mietityttää, kannattaa puhua siitä lääkärille mieluummin kuin jättää resepti käyttämättä. Eri lääkevaihtoehtoja on paljon, Hekkala sanoo.
Haittoja voidaan hallita vaihtamalla valmistetta tai muuttamalla annostusta.
– Statiineissa on eroja, joten jos haittoja ilmenee, voi kokeilla toista statiinia. Annosta voidaan myös pienentää ja liittää mukaan etsetimibi, joka estää ravinnon kolesterolin imeytymistä.
Viime vuosina statiinien rinnalle on saatu myös biologisia lääkevalmisteita, PCSK9-estäjiä. PCSK9 on maksan tuottama pieni proteiini, joka vaikuttaa merkittävästi maksan kykyyn poistaa LDL-kolesterolia verenkierrosta.
Biologiset lääkkeet ovat statiineja kalliimpia. Esimerkiksi sepelvaltimotautipotilas voi saada korvattavuuden tietyin edellytyksin, jos muut lääkkeet on kokeiltu eikä riittäviä hoitotuloksia ole saavutettu. PCSK9-estäjiä annostellaan pistämällä kahden viikon välein, ja haittavaikutuksista yleisimpiä ovat pistoskohdan ärsytysreaktiot.
Korkean kolesterolin hoitoon on saanut myyntiluvan myös tablettimuotoinen lääke, jonka vaikuttava aine on bempedoiinihappo. Se vähentää kolesterolin tuotantoa maksassa ja lisää LDL-kolesterolin poistumista verestä. Yleisimpiin haittoihin kuuluvat lievä anemia sekä kihti.
Periytyvä FH-tauti vaatii aina lääkehoidon
Aina korkea kolesteroli ei liity elintapoihin. FH-tauti eli familiaalinen hyperkolesterolemia on vaikea kolesteroliaineenvaihdunnan sairaus, jota sairastaa Suomessa noin 10 000 ihmistä. Geenivirhe aiheuttaa sen, ettei maksa pysty poistamaan kolesterolia verenkierrosta. Kolesteroli on hyvin korkea jo syntymästä lähtien, ja hoitamattomana sairaus johtaa sydän- tai aivoinfarkteihin jo varhaisessa keski-iässä. Hoitona on tehokas elintapahoito sekä lääkitys, joka aloitetaan lapsuudessa.
– Yleensä jo 8–10-vuotiaana aloitetaan kolesterolilääkitys. Pikkulapsilla on ruokavaliohoito, Hekkala kuvaa.
”Viimeistään noin 20–30 ikävuoden tienoilla olisi hyvä selvittää omat kolesteroliarvonsa.”
Perimään liittyy myös lipoproteiini (a), jonka arvo kannattaa mittauttaa, jos lähisukulaisilla on ollut infarkteja alle 50–60 vuoden iässä. Kohonnut arvo merkitsee kasvanutta riskiä sairastua valtimotautiin ja aorttaläpän ahtaumaan. Suomalaisilla esiintyy tätä riskitekijää kuitenkin harvemmin kuin keskieurooppalaisilla.
Viimeistään noin 20–30 ikävuoden tienoilla olisi hyvä selvittää omat kolesteroliarvonsa. Se, miten usein kolesterolia kannattaa mittauttaa, riippuu Hekkalan mukaan tilanteesta.
– Jos kolesteroli on tavoitetasolla ja ikää on noin 30 vuotta, seuraavan mittauksen voi tehdä esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua. Mutta jos on riskitekijöitä, kuten sairastettu raskausdiabetes, arvo olisi hyvä mitata 2–3 vuoden välein. Sepelvaltimotautipotilaiden olisi hyvä mittauttaa arvo vuoden tai parin välein.
Fakta
LDL-kolesterolin tavoitearvo on
- alle 3,0 mmol/l, jos valtimotaudin riski on pieni.
- alle 2,6 mmol/l, jos valtimotaudin riski on kohtalainen, esimerkiksi alle kymmenen vuoden ajan sairastettu diabetes.
- alle 1,8 mmol/l, jos valtimotaudin riski on suuri: on sairastanut esimerkiksi yli kymmenen vuotta diabetesta, sairastaa munuaisten vajaatoimintaa tai vaikea-asteista rasva-aineenvaihdunnan häiriötä eli FH-tautia.
- alle 1,4 mmol/l, jos valtimotaudin riski on erityisen suuri: infarkti on jo kertaalleen sairastettu tai pallolaajennus tai ohitusleikkaus on tehty. Tavoitetason saavuttaminen onnistuu vain lääkehoidolla.
HDL-kolesterolin tavoitetaso on
- miehillä yli 1,0 mmol/l
- naisilla yli 1,2 mmol/l
- Koholla oleva triglyseridiarvo kertoo veren hyytymisalttiudesta ja valtimoiden ahtautumisesta. Triglyseridien viitearvo on alle 1,7 mmol/l.
Asiantuntijana Sydänliiton ylilääkäri, kardiologian erikoislääkäri Anna-Mari Hekkala
Julkaistu Terveydeksi! 1/2026