Terveys
Vaskuliitti on hoidettavissa
Vaskuliitti eli verisuonitulehdus voi piilotella pitkään, eikä harvainaista sairautta usein osata epäillä ajoissa. Tamperelaisella Raija Kaitilalla kävi tuuri, hän sai diagnoosin nopeasti.
Teksti Tarja Västilä
Kuvat Eino Ansio
Tiivistelmä
- Vaskuliitit ovat usein vakavia, elinikäisiä mutta yleensä hoidettavissa olevia autoimmuunisairauksia, joissa verisuonet tulehtuvat.
- Taudin oireet ilmenevät monesti vähitellen, mikä hidastaa diagnoosia. Yleisoireina esiintyy kuumeilua, väsymystä ja laihtumista sekä lihas- ja nivelkipuja.
- Hoito on yksilöllistä ja riippuu vaskuliitin alatyypistä sekä taudin vaikeusasteesta. Alatyyppejä on toistakymmentä.
- Tamperelainen Raija Kaitila sairastaa granulomatoottista polyangiittia, GPA:ta. Hänen sairautensa todettiin ajoissa ja hoito päästiin aloittamaan nopeasti.
Kesällä reilut kaksi vuotta sitten Raija Kaitila sai elämänsä ensimmäisen poskiontelotulehduksen. Se hoidettiin antibiooteilla, mutta väsymys ja iltakuumeilu jatkuivat. Sitten iski korvatulehdus ja suuhun ilmestyi haavoja. Tulehdusarvot eivät laskeneet.
– Olin päivät töissä ja iltaisin huilasin.
Työterveyslääkäri lähetti Kaitilan päivystykseen, jossa todettiin munuaistulehdus. Sitä lääkittiin taas antibiootein. Kuume kuitenkin nousi, ja kunto heikkeni. Terveyskeskuksessa Raijan tytär lykki äitiään pyörätuolilla, sillä jalat eivät kantaneet ja selkäkivut voimistuivat. Päivystyksestä Kaitila pääsi osastolle sairaalaan. Kunto romahti ja kuume nousi korkeaksi.
– En tiennyt enkä tajunnut mistään mitään. Olo oli kamala.
Vaskuliitin oireet kehittyvät hiipien tai äkillisesti
Kahden sairaalayön jälkeen lääkäri alkoi epäillä vaskuliittia laboratoriokokeiden perusteella. ANCA-vasta-aineet veressä viittasivat verisuonitulehdukseen, vaskuliittiin.
ANCA-vaskuliitit ovat harvinaisia pienten ja keskisuurten verisuonten autoimmuunisairauksia. Tällainen on myös Kaitilan sairaus, granulomatoottinen polyangiitti GPA, Wegenerin granulomatoosiksikin kutsuttu. Systeemisessä reumasairaudessa GPA:ssa pienet valtimot ja laskimot sekä hiussuonet tulehtuvat. Suomessa on noin 1 100 tähän sairastunutta.
– Kävi tuuri, sillä monilla sairaus saatetaan havaita vasta vuosien jälkeen. Minulla tauti diagnosoitiin kuukauden sisällä, kiittelee Kaitila.
Reumatologian erikoislääkäri Suvi Peltoniemi toteaa, että ANCA-vaskuliiteissa ensioireina voi olla juuri poskiontelo- tai korvatulehdus kuten Kaitilallakin. Muutoin vaskuliittien yleisoireina ilmenee kuumeilua, väsymystä ja laihtumista, myös lihas- tai nivelkipuja voi esiintyä.
– Alussa potilas ei välttämättä ole kovin sairas, sillä oireet saattavat kehittyä pikkuhiljaa ja olla epämääräisiä viikkojen tai kuukausien ajan. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti ja edetä muutamissa päivissä hankalaksi yleistyneeksi sairaudeksi.
Peltoniemen mukaan elimiin kohdistuvat oireet riippuvat siitä, missä tulehtuneet suonet sijaitsevat ja minkä kokoisia ne ovat. Tulehdus voi ahtauttaa suonta, aiheuttaa tukoksia tai verenvuotoja ja hapenpuutteen verisuonten ravitsemaan elimeen.
Raija Kaitilalla on Suomessa noin tuhat kanssasisarta ja -veljeä, jotka sairastavat myös granulomatoottista polyangiittia, GPA:ta.
Kortisoni vei unet ja muutti persoonaa
Antibiooteista luovuttiin, ja Kaitila sai kerralla ison kortisoniannoksen. Samana iltana hän oli jo jalkeilla, vointi koheni heti. Kotona kortisonia jatkettiin pitkään, mistä tuli melkoiset oireet.
– Kortisoni vei yöunet, pää kävi tuhatta ja sataa, näkö sameni, lihoin, sain kuukasvot ja hikoilin niin, että yöllä vaihdoin läpimärän peiton toiseen. Tulin yltiöpositiiviseksi ja puhuin kuin papupata – normaalisti olen asiallinen ja perustotinen. Onneksi en tehnyt mitään tyhmää. Tasapaino-ongelmien takia kävelin pitkään sauvojen kanssa ja olin liikkumisessa puolison varassa.
Kaitila pitääkin taannoista tilannetta myös koomisena: ylipirteä mielenlaatu ajoi ajatuksen vaikeasta sairaudesta loitommalle ja hän uskoi parantuvansa. Kun kortisoniannosta laskettiin, olokin palautui normaaliksi, vaikka nivelkivut edelleen vaivasivat.
“Kun tapasin muita sairastuneita ja sairaudesta selvinneitä, tuli tunne, että kyllä tästä selvitään.”
Tauti remissiossa, seuranta jatkuu
Kuukauden kuluttua diagnoosista Kaitilalla aloitettiin infuusiohoito biologisella lääkkeellä, rituksimabilla. Sitä jatkettiin puolen vuoden välein noin 1,5 vuoden ajan. Sairausloma vaihtui vajaa vuosi sitten työkyvyttömyyseläkkeeksi.
Nyt tauti on pysynyt remissiossa, eikä hoitoa tällä tietoa enää jatketa. Laboratorioseurantaa on kolmen kuukauden välein.
– Lääkityshoito määräytyy sen mukaan, mikä vaskuliitti on kyseessä ja mikä on sen vaikeusaste. Jos tautiin liittyy vain ylähengitystieoireita, perinteiset reumalääkkeet saattavat olla riittävä hoito. Erityisesti lapsilla esiintyvä IgA-vaskuliitti taas voi parantua itsestään muutamassa viikossa, kertoo Peltoniemi.
Kaitila kiittelee sitä, ettei hän ehtinyt saamaan elinvaurioita, kun sairaus pystyttiin diagnosoimaan niin pikaisesti.
Vaskuliitteja on toistakymmentä erilaista. Suomessa niihin sairastuu noin tuhat ihmistä vuodessa.
Vaikka Kaitilan sairaus on tällä hetkellä remissiossa, hän ei tunne olevansa täysin kunnossa.
– Heikotus, väsymys ja tinnitus vaivaavat. Viime kesänä oireet helpottuivat jonkin verran ja pystyin kulkemaan jo pidempiä sauvalenkkejä.
Näistä saan voimaa
- LÄHEISET JA YSTÄVÄT. ”Perhe ja muut läheiset ovat olleet tukena koko sairauden ajan.”
- YHDISTYS JA VERTAISTUKI. ”Toimin aktiivisesti Vaskuliittiyhdistyksessä, olen oppinut uutta ja saanut uusia ystäviä. Vertaistuesta olen saanut luottamusta tulevaan.”
- HARRASTUKSET. ”Liikunnan, vesijumpan, kuntosalin, mökkeilyn ja neulomisen ansiosta jaksan koko ajan paremmin.”
Vertaistuki on helpottanut mieltä
Kaitila liittyi jo sairastumisen alussa GPA-Facebook-ryhmään ja Vaskuliittiyhdistykseen vertaistuen vuoksi. Hän on ollut myös vaskuliittikuntoutuksessa, josta hän on saanut intoa ja rohkeutta liikkumiseen.
– Kun osallistuin vertaistukitapahtumaan ja tapasin muita sairastuneita ja sairaudesta selvinneitä, tuli tunne, että kyllä tästä selvitään. Vakavasti sairastuneenkin elämä jatkuu.
Vertaistukihenkilöksi itsekin kouluttautunut Kaitila toivoisi, että taudista olisi saatavilla paremmin tietoa.
– Sairastuessani asuin Eurassa ja minua hoidettiin Porissa. Reumatologille on hankala päästä, eikä perusterveydenhuollossa vaskuliitteja juuri tunneta. En olisi uskonut, että minustakin tulee vaativa ja puolensa pitävä. Hirvittää etenkin nuorten aikuisten kohtalo: heitä ei oteta tosissaan. He käyvät lääkärillä toistuvasti epämääräisten oireiden vuoksi ja saavat usein masennusdiagnoosin.
Kaitila oli sairastuessaan 62-vuotias ja ollut koko elämänsä perusterve. Hänellä on ehkä ollut alttius autoimmuunisairauteen, jonka esimerkiksi stressi on saattanut laukaista.
Peltoniemen mukaan vaskuliittiin sairastuneilla on geneettinen alttius olemassa, mutta geenit eivät yksistään riitä – myös ympäristötekijöillä on merkitystä. Tarkkaa syytä ei kuitenkaan tiedetä.
– Diagnostiikka ja hoidot ovat kehittyneet ja parantaneet vaskuliittien ennustetta. Suurin osa sairastuneista saadaan remissioon, ja lääkityksiä päästään osalla purkamaan poiskin. Joskus tauti voi kuitenkin putkahtaa uudelleen esiin.
Kaitila sanoo kertoneensa avoimesti tutuille rajusta sairastumisestaan.
– Olen saanut paljon tukea ja ymmärrystä lähipiiristä. Välillä harmittaa, mutta yritän tsempata itseäni. Sopeutuminen ja toipuminen ovat vieneet aikaa. Minulle tuli kaveriksi tämä Wegener, mutta olen tyytyväinen, että tauti on ainakin toistaiseksi nujerrettu.
Fakta
Harvinaiset vaskuliitit
- Vaskuliitit ovat usein vakavia, elinikäisiä mutta yleensä hoidettavissa olevia autoimmuunisairauksia, joissa verisuonet tulehtuvat.
- Sairastuneen suonen koko ja sijainti vaikuttavat taudinkuvaan ja oireisiin. Yleisoireina esiintyy kuumeilua, väsymystä ja laihtumista sekä lihas- ja nivelkipuja.
- Hoito on yksilöllistä ja riippuu vaskuliitin alatyypistä sekä taudin vaikeusasteesta. Alatyyppejä on toistakymmentä. Alkuhoitona on usein kortisoni.
Asiantuntijana reumatologi Suvi Peltoniemi, HUS
Julkaistu Terveydeksi! 1/2026