mielessä
Surkastuvatko aivomme digimaailmassa?
Huomiostamme kilpailee nykyään iso määrä digisovelluksia, ja keskittymisemme herpaantuu herkästi. Miten tämä vaikuttaa oppimiseen, luovuuteen ja muistiin?
Teksti Essi van der Ploeg
Kuva Istock
Tiivistelmä
- Emme käytä aivojamme vähemmän kuin ennen, mutta kylläkin eri tavalla, sillä moni asia on nykyisin ulkoistettu koneille.
- Digiaika on aivoillemme haaste, koska niin monet erilaiset digisovellukset kilpailevat huomiostamme. Huomion hajoaminen vaikuttaa oppimista ja luovuutta heikentävästi.
- Aivot ovat plastinen eli muovautuva elin: niiden rakennetta voi kasvattaa ja uutta voi oppia vielä vanhanakin.
- Muistin parantamisessa toimivat etenkin musiikki, lukeminen, liikunta sekä kortti- ja lautapelit.
Aivotutkija Minna Huotilainen, käytämmekö aivoja nykyisin vähemmän kuin ennen?
Emme ehkä vähemmän, mutta kylläkin eri tavalla kuin ennen. Moni asia on nykyään ulkoistettu koneille: Suunnistamme autolla oikeaan osoitteeseen navigaattorin avulla paperisten karttojen sijaan. Emme paina tuttujen puhelinnumeroita muistiin, vaan tallennamme ne kännykkään.
”Ajatus siitä, että käyttäisimme kymmentä prosenttia aivokapasiteetistamme kerrallaan, on myytti, jonka soisi jo tulevan haudatuksi.”
Digiaika on toisaalta vapauttanut meidät käyttämään muistiamme moniin sellaisiin asioihin, jotka on nykyisin syytä muistaa, jotta kykenisimme toimimaan arjessa toivotulla tavalla. Sellaisia voivat olla perheen suosikkielintarvikemerkit tai verkossa tarvittavat käyttäjätunnukset.
Käytämmekö digiaikana aivokapasiteettiamme tarpeeksi tehokkaasti?
Ajatus siitä, että käyttäisimme kymmentä prosenttia aivokapasiteetistamme kerrallaan, on myytti, jonka soisi jo tulevan haudatuksi. Aivojemme eri alueet käyvät jatkuvaa vuoropuhelua keskenään, eikä mikään osa aivoja ole eristyksissä.
Digiaika on aivoillemme haaste sen vuoksi, että niin monet erilaiset digisovellukset kilpailevat huomiostamme. Keskittymisemme hajoaa, kun Teams-palaverissa näytölle ilmaantuu ponnahdusikkuna tai kännykkämme kilahtaa saapuneen WhatsApp-viestin merkiksi. Huomion hajoaminen puolestaan vaikuttaa oppimista ja luovuutta heikentävästi.
Surkastuttaako digimaailma aivoja?
Surkastumista eli aivojen tilavuuden pienenemistä on kyetty kuvantamistutkimuksilla havaitsemaan vain erikoisissa tilanteissa ja tietyillä marginaaliryhmillä, kuten pitkään laitoshoidossa olleilla potilailla. Vastaavaa ei käsittääkseni ole edes tutkittu henkilöillä, jotka käyttävät runsaasti erilaisia digisovelluksia.
Sen sijaan tutkimuksissa on huomattu, että vakava digiriippuvuus heikentää keskittymiskykyä ja tarkkaavuutta, jopa muistia. Esimerkiksi vakava riippuvuus sosiaalisesta mediasta ja syrjäytyminen tavallisesta arjesta näkyy nuorilla kykenemättömyytenä keskittyä somen ulkopuolisiin, tarkkaavuutta kysyviin tehtäviin.
Voiko aivojen rakennetta kasvattaa?
Kyllä voi, samalla tavalla kuin säännöllinen kuntosalilla treenaaminen kasvattaa lihaksia. Klassinen esimerkki tästä on tutkimus, jossa ihmiset opettelivat jonglööraamaan. Se aivojen alue, joka vastaa kolmiulotteisesta hahmottamisesta, oli kuvantamistutkimuksessa suurentunut koehenkilöillä noin kuukauden kuluttua jonglöörausharjoitusten alkamisesta.
Toinen esimerkki on tutkimuksesta, jossa koehenkilöt alkoivat opetella jonkin soittimen soittamista. Puolessa vuodessa ne aivoalueet, jotka vastaavat käden hienomotoriikasta, kuulosta, tarkkaavuudesta ja muistista, olivat vahvistuneet. Toisin sanoen etenkin otsa- ja ohimolohkot olivat suurentuneet soittoharjoitusten myötä.
Miten muistia voi treenata?
Niin sanotuissa tervaskantotutkimuksissa on tutkittu ihmisiä, jotka ovat saavuttaneet pitkän iän ja säilyneet hyvämuistisina ja vireinä. Heiltä on kysytty, mitä he ovat elämässään harrastaneet. Vastauksissa nousi esiin etenkin musiikki, lukeminen, liikunta sekä kortti- ja lautapelit.
Musiikin muistia kohentava vaikutus näkyy, vaikka ei opettelisi edes soittamaan – kuorolaulu, yhteislaulutilaisuudet tai yksin kotona hoilaaminen treenaa muistia. Liikunnassa etenkin tanssi kohentaa muistia. Ristikot ja sudokut parantavat muistia.
”Aivot ovat plastinen eli muovautuva elin, ja uutta voi oppia vielä vanhanakin.”
Omaelämäkerrallista muistia voi petrata muistelemalla, ja iäkkään sukulaisen kanssa kannattaakin katsella vanhoja valokuvia. Pubivisat ja kavereiden kanssa pidetyt tietokilpailut ovat sosiaalinen tapa harjoittaa muistia.
On hyvä muistaa, että muistia voi treenata ihan missä iässä tahansa. Aivot ovat plastinen eli muovautuva elin, ja uutta voi oppia vielä vanhanakin.
Millaisia uusia muistin treenaamisen tapoja digimaailma tarjoaa?
Verkossa on valtava määrä erilaisia digitaalisia muistipelejä. On esimerkiksi YLEn sanapyramidi, ja aikakauslehtien nettiversiot tarjoavat vaikkapa kielenhallintatestejä. Melkein mitä vain voi hakea verkosta googlaamalla: esimerkiksi hakusanoilla ”treenaa muistia” löytää vaihtoehtoja muistiharjoituksiin.
Onko kirjan kuuntelemisesta hyötyä muistille vai onko lukeminen tehokkaampaa?
En laittaisi näitä kahta asiaa kilpailemaan toisiaan vastaan. Kumpikin vaatii tarkkaavuutta, mutta äänikirjan kuunteleminen on kuin radion kuuntelemista: siihen voi keskittyä tai olla keskittymättä. Kirjan lukeminen taas kysyy aktiivista keskittymistä ja itseohjautuvaa tarkkaavuutta, jotta pysyisi kerrotusta kärryillä. Mutta jos äänikirjan kuuntelu tuntuu lukemista luontevammalta, ei kannata stressaantua, sillä on muitakin tapoja pitää muistiaan yllä.
Asiantuntijana aivotutkija, kasvatustieteen professori Minna Huotilainen, Helsingin yliopisto
Julkaistu Terveydeksi! 1/2026