Terveys
Kehon puolustusjärjestelmä on älykkäämpi kuin arvaammekaan
Immuunijärjestelmän toimintamekanismit ovat jokaiselle ihmiselle yksilölliset. Miten oman puolustusjärjestelmän toimintaan voi vaikuttaa? Yksi helppo tapa on lähteä metsään.
Teksti Mariia Kukkakorpi
Kuvat Getty Images
Flunssakausi on joka vuosi erilainen, mutta yksi asia ei muutu: infektiot kuuluvat elämään. Immuunijärjestelmä kehittyy koko elämän ajan, ja sen toimintamekanismit ovat jokaiselle ihmiselle yksilölliset. Esimerkiksi naisten ja miesten immuunijärjestelmät toimivat eri tavoin.
– Immuunijärjestelmä on yksi ihmisen vaihtelevimmista järjestelmistä, sillä olemme geneettisesti ja ympäristötekijöiden osalta erilaisia. Siksi myös sairastumisessa ja oireissa on paljon yksilöllistä vaihtelua, sanoo kliinisen mikrobiologian ja immunologian apulaisprofessori Eliisa Kekäläinen Helsingin yliopistosta.
Myös ikä vaikuttaa immuunijärjestelmän toimintaan merkittävästi. Aikuinen sairastaa keskimäärin 2–3 oireellista ylähengitystieinfektiota vuodessa, kun taas lapset voivat kohdata niitä jopa yhdeksän. Lapsilla infektiot ovat yleisiä, sillä puolustusjärjestelmä on vasta muodostumassa, ja se oppii tunnistamaan taudinaiheuttajia.
Työikäiset elävät tasaisinta vaihetta – immuunijärjestelmä toimii vakaasti ja tehokkaasti. Ikääntyessä muutokset voimistuvat jälleen, jolloin immuniteetti heikkenee asteittain.
Immuunijärjestelmän tärkeä ominaisuus on sen muisti.
Vaikka sairastumiseen ei voi aina vaikuttaa, voi omia puolustusmekanismeja vahvistaa omilla arkisilla valinnoilla. Esimerkiksi käsien pesu vähentää tutkitusti hengitystieinfektioita flunssakauden aikana.
– Immuunijärjestelmän toiminnassa tärkeintä on pyrkiä tasapainoon. Juuri tavallinen, suositusten mukainen arki tukeekin parhaiten immunologista terveyttä. Immuunijärjestelmä toimii aktiivisesti, kun se saa tarpeeksi lepoa, fyysistä rasitusta sekä monipuolista ravintoa, Kekäläinen summaa.
Omaa immuunijärjestelmää voi ”kouluttaa” viettämällä aikaa luonnossa, esimerkiksi retkeilemällä tai keräämällä marjoja.
Kehon muisti suojaa taudeilta
Immuunijärjestelmän tärkeä ominaisuus on sen muisti. Kun elimistö kohtaa taudinaiheuttajan uudelleen, se tunnistaa sen ja pystyy usein torjumaan taudin jo ennen oireiden kehittymistä. Siksi saman taudin voi sairastaa myöhemmin täysin oireettomana.
Pandemian aikainen vähentynyt sosiaalinen kanssakäyminen vaikutti kehon mekanismiin muistaa sairastettuja tauteja.
– Kun arki pandemian jälkeen normalisoitui, immunologinen muisti kaipasi ikään kuin herättelyä, jolloin taudinaiheuttajat pääsivät etenemään elimistössä. Siksi taudit jylläsivät, ja moni sairastui tavallista useammin, Kekäläinen sanoo.
”Me ihmiset olemme kehittyneet maailmaan, jossa mikrobit olivat olemassa kauan ennen meitä.”
Lääketiede pyrkii jatkuvasti kehittämään tapoja, jotta ihmiset sairastaisivat vähemmän. Rokote suojaa parhaiten sairastumiselta, sillä se antaa elimistölle ärsykkeen rakentaa vahvemman suojan tautia vastaan. Tehosterokotteiden idea perustuukin siihen, että rokoteaine vahvistaa ja virkistää immuunijärjestelmän muistijälkeä rokotteen kohteena olevaa mikrobia kohtaan.
Metsä tekee hyvää vastustuskyvylle
Nykyihmisen yhteys luontoon ja sen mikrobikirjoon on heikentynyt. Immuunijärjestelmä kuitenkin hyötyy monipuolisesta mikrobialtistuksesta.
Omaa immuunijärjestelmää voi ”kouluttaa” viettämällä aikaa luonnossa, esimerkiksi retkeilemällä tai keräämällä marjoja. Liiallista puhtautta ei myöskään kannata tavoitella.
– Me ihmiset olemme kehittyneet maailmaan, jossa mikrobit olivat olemassa kauan ennen meitä. Immuunijärjestelmämme on siis rakentunut niiden ympärille, Kekäläinen sanoo.
Kekäläisen mukaan erityisesti lapsuudessa luonnon mikrobit ja kontaktit eläimiin näyttävät olevan terveydelle hyödyllisiä. Tutkimuksissa on esimerkiksi havaittu, että perheissä, joissa on koira, lapsilla esiintyy vähemmän atooppisia sairauksia. Vaikka yhteys on selvä, ei vielä tiedetä, johtuuko se suoraan koiran tuomista mikrobeista vai muista tekijöistä.
Leikki ja luovuus hellivät hermostoa
Hermoston ja mielen välillä on vahva yhteys, mikä näkyy siinä, että leikki, luovuus ja muu mielekäs toiminta lievittävät stressiä. Stressireaktioilla on suora vaikutus immuunijärjestelmään: kun kuormitus vähenee, elimistön puolustuskyky paranee.
– Kaikki, mikä vähentää liiallista ja jatkuvaa stressiä, on elimistölle hyväksi. Hermoston ja mielen yhteys immuunijärjestelmään on olemassa, mutta nykylääketiede ei vielä täysin tiedä, miten se tarkalleen toimii, Kekäläinen sanoo.
Leikki ja luova tekeminen, olipa kyse lapsen kanssa leikkimisestä, käsitöiden tekemisestä tai soittimen soittamisesta, aktivoivat aivojen alueita, jotka edistävät palautumista ja tasapainottavat hermostoa. Luovat tauot auttavat kehoa siirtymään ”taistele tai pakene” -tilasta kohti rauhoittumista, jossa immuunijärjestelmä toimii tasapainoisesti.
Monen aivot kuormittuvat arjessa jatkuvasta informaatiosta, jolloin pienetkin leikin ja luovuuden hetket voivat palauttaa kehoa ja siten vahvistaa hyvinvointia.
Suolisto osallistuu elimistön puolustukseen
Suolisto on tärkeä osa elimistön puolustusjärjestelmää. Vaikka suolisto ei taistele taudinaiheuttajia vastaan suoraan, sen tasapainoinen toiminta tukee immuunijärjestelmän kokonaisvaltaista toimintaa.
– Suoliston toiminta on symbioosissa immuunijärjestelmän kanssa. Siksi antibiootteja määrätään harkiten, sillä ne häiritsevät suoliston mikrobistoa, Kekäläinen sanoo.
Terveyttä edistävä suolisto tarvitsee monipuolisen ja elinvoimaisen mikrobiston. Kekäläisen mukaan kuitupitoinen ja vaihteleva ruokavalio antaa suolistobakteereille niiden tarvitsemaa ravintoa. Kun suoliston bakteerikanta voi hyvin, se vahvistaa suoliston toimintaa ja tukee aineenvaihduntaa.
Suolistoa voidaankin pitää eräänlaisena immuunijärjestelmän tukikeskuksena: kun se voi hyvin, elimistö pystyy puolustautumaan tehokkaammin.
Vesi on paras liman irrottaja
Flunssaan sairastuminen on luonnollinen osa elämää ja immuunijärjestelmän toimintaa. Nenä-onteloihin kerääntyvä lima tuntuu tukalalta ja turvottaa limakalvoja, jolloin sen poistaminen helpottaa oloa ja edistää paranemista.
Sairaana tärkeintä on juoda runsaasti nesteitä, mieluiten lämpiminä. Paras liman irrottaja on tavallinen vesi.
– Vesi auttaa huuhtomaan limaa pois. Lämmin juoma tuottaa vesihöyryä, joka kulkeutuu nenään ja kosteuttaa limakalvoja. Myös nenäkannu, höyryhengittely tai lämmin suihku toimivat hyvin, Kekäläinen kertoo.
Sairaana kannattaa välttää rasitusta, mutta normaalia elämää voi oman jaksamisen mukaan jatkaa.
– Elimistö kertoo, milloin kannattaa levätä. Ja sitä viestiä kannattaa kuunnella, Kekäläinen tiivistää.
Asiantuntijana kliinisen mikrobiologian ja immunologian apulaisprofessori Eliisa Kekäläinen, Helsingin yliopisto