Munuaisten toimintakyky vaikuttaa lääkkeen valintaan

Lääkkeet vaikuttavat eri tavoin esimerkiksi iän, muun lääkityksen tai sairauksien perusteella. Yksi merkittävä tekijä lääkehoidon suunnittelussa on munuaisten vajaatoiminta – jonka myös apteekin asiantuntijat ottavat neuvontatyössään huomioon.

Teksti Sanna Jäppinen
Kuva Istock

Lääkeaineet vaikuttavat yksilöllisesti. Siksi lääkityksen suunnittelussa on aina otettava huomioon kokonaisuus, kuten muut lääkkeet ja yleinen terveydentila, sanoo farmaseutti Terttu Tiirola. 

Yksi tärkeä taustatekijä on munuaisten toimintakyky. 

– Lääkeaineet poistuvat elimistöstä joko ulosteeseen tai munuaisten kautta virtsaan. Jos munuaisten toiminta on heikentynyt, monien lääkeaineiden poistumisnopeus hidastuu ja niiden annoksia täytyy pienentää, Tiirola toteaa. 

Ikä, korkea verenpaine ja diabetes heikentävät munuaisia

Ikääntyneillä munuaisten vajaatoiminta on yleistä, sillä iän myötä munuaisten toiminta heikkenee vääjäämättä. Myös esimerkiksi hoitamaton verenpainetauti ja diabetes voivat vaurioittaa munuaisten toimintaa. 

– Kohonnut verenpaine on vaikea havaita. Siksi perusterveenkin keski-ikäisen kannattaisi tehdä viikon systemaattinen verenpaineen seuranta, jotta todellinen taso selviää, Tiirola huomauttaa.  

Toisaalta verenpainelääkkeetkin voivat vaikuttaa munuaisten toimintaan. Siksi lääkityksen alkaessa ja sen jatkuessa mahdollisia vaikutuksia munuaisiin seurataan verikokeilla. 

Diabeteksen kohdalla on tärkeää seurata munuaisten suoristuskyvyn ohella albumiinin erittymistä virtsaan. 

”Yleensä vasta merkittävästi pahentunut munuaisten vajaatoiminta aiheuttaa oireita.”

Munaisten vajaatoiminta pysyy pitkään piilossa

Kreatiniiniarvon mittaus verikokeella on ainoa keino saada selville munuaisten vajaatoiminta, sillä se pysyy pitkään oireettomana. Oireetkin voivat olla hyvin yleisluontoisia, kuten turvotusta tai huonovointisuutta. 

– Yleensä vasta merkittävästi pahentunut munuaisten vajaatoiminta aiheuttaa oireita, Tiirola toteaa. 

– Kreatiniinin voi mittauttaa yksityislaboratoriossa ilman lääkärin lähetettäkin, jos haluaa tietää munuaistensa suorituskyvyn. Tulehdusten tai kuivumisen seurauksena munuaisten toiminta voi heikentyä hetkellisesti, mutta se palautuu kyllä, jos kroonista vajaatoimintaa ei ole. 

Munuaisten kuntoon vaikuttaa myös ruokavalio, ja yleisohje on sama kuin verenpaineen hallinnassa: runsaasti kasviksia, täys-jyvätuotteita ja pehmeää rasvaa. Tärkeintä on suolan vähentäminen. Vaikeassa vajaatoiminnassa on syytä kääntyä ravitsemusterapeutin puoleen ruokavalion suunnittelussa.

Apteekissa huomio parasetamoliin ja ibuprofeeniin

Apteekeissa munuaisten toiminta otetaan huomioon erityisesti itsehoitolääkkeiden kohdalla. Esimerkiksi parasetamoli on lääkeaine, jonka annoksen tulee munuaisten vajaatoiminnassa olla tavallista pienempi. 

– Ja tulehduskipulääkkeet, esimerkiksi ibuprofeeni, voivat aiheuttaa pysyviä munuaisvauriota. Ibuprofeeni heikentää munuaisten verenvirtausta ja saattaa heikentää myös munuaisten kautta vaikuttavien verenpainelääkkeiden tehoa, Tiirola sanoo. 

Oikean lääkityksen varmistamiseksi asiakkaalta tiedustellaan apteekissa verenpaineesta ja verenpainelääkityksestä sekä mahdollisesta munuaisen vajaatoiminnasta. Olennainen kysymys on myös, tietääkö ihminen munuaisarvonsa. 

– Joillekin tulee yllätyksenä, että kärsiikin vaikkapa keskivaikeasta munuaisen vajaatoiminnasta. Eli vaikka kreatiniiniarvo olisi tiedossa, syystä tai toisesta sen merkitystä ei ole ymmärretty. Apteekissa voi tulla herätys ottaa asia esiin seuraavalla lääkärikäynnillä. 

Asiakkaita Tiirola kannustaa kysymään aktiivisesti apteekin ammattilaisilta, jos munuaisten vajaatoiminta ja lääkkeiden sopivuus mietityttää. 

Paras tulos lääkehoidon säännöllisellä seurannalla

Joidenkin apteekkien kautta on saatavilla lääkehoidon kokonaisarvio -palvelu, jossa käydään tarkkaan läpi henkilön kaikki lääkkeet ja sairaudet sekä ihmisen oma sitoutuminen lääkehoitoon. 

Tiirola korostaa, että paras tulos saadaan lääkityksen jatkuvalla seurannalla perusterveydenhuollossa, lääkärin ja lääkehoidon asiantuntijan yhteistyöllä. Asiakkaan parhaaksi kannattaa vahvistaa yhteistyötä apteekin ja perusterveydenhuollon välillä.

– Mitä pirstaloituneempaa hoito on, sitä enemmän lääkityksessä on riskitekijöitä, Tiirola muistuttaa.

Asiantuntijana Asiantuntijana farmaseutti Terttu Tiirola, Hoitotutka ja Sipoon 1. Apteekki

Julkaistu Terveydeksi 1/2026