Viime aikoina apteekeissa on yhä enemmän siirrytty itsepalveluun: asiakas voi itse valita hyllystä käsikauppalääkkeet ja maksa ne kassalle. Tässä on ainakin se hyvä puoli, ettei tarvitse paljastaa intiimejä vaivojaan kenellekään. Usein kuitenkin käy niin, että juuri kun olet löytänyt oikean hyllyn, viereesi ilmestyy valkotakkinen ihminen, joka kysyy: "Voinko auttaa?" Aina on tietenkin mahdollista kieltäytyä avusta, mutta joskus todella haluaisi neuvotella asiantuntijan kanssa. Kyse on vain siitä, miten sen voisi tehdä niin, että lähellä ei olisi ulkopuolisia kuulemassa.
apteekkari vastaa:
Apteekissa reseptintoimitusloosit soveltuvat hyvin keskusteluun kenenkään muun asiakkaan kuulematta. Apteekeissa saattaa myös olla takatila, meillä esimerkiksi pieni hoitohuone, tällaiseen hiljaiseen keskusteluun.
Tavallisesti hoitohuoneessa mitataan verenpainetta tai tehdään lääketarkistuksia tai yhteisvaikutusselvityksiä. Pienikin viittaus siihen, että voidaanko jutella taaempana, saa farmaseutin ohjaamaan asiakkaan sopivaan paikkaan.
Monen ihmisen liikkuminen apteekin asiakastilassa on välillä aika haasteellista neuvonnan kannalta. Farmaseutit ja proviisorit ovat kyllä aika taitavia käyttämään vain lääke- tai sairaus-sanaa niin, että potilas sen kyllä ymmärtää, mutta ulkopuolinen ei tiedä mistä on kyse.
Apteekkien itsehoitopuolella on myös usein hiljaisia nurkkia, joista ääni ei kuulu, kun asiakas ja farmaseutti voivat olla lähempänä toisiaan kuin perinteisellä reseptitiskillä.