Apteekista astma- tai allergialääkettä reseptillä hakevaa asiakasta saatetaan pyytää osallistumaan kyselytutkimukseen tällä viikolla (6.–10.9.). Kyselyn avulla selvitetään astmaa tai allergioita sairastavien vointia, oireita, lääkitystä, terveyspalvelujen käyttöä sekä mielipidettä saamastaan hoidosta.

Tutkimus liittyy vuosina 2008–2018 toteutettavaan kansalliseen Allergiaohjelmaan, ja se on jatkoa vuosina 1998, 2001 ja 2004 tehdyille astman tilannetta ja hoitoa kartoittaneille kyselyille. Tutkimuksen avulla saadaan tärkeää tietoa Allergiaohjelman tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi.

Kyselyn tavoitteena on saada yhteensä 2 000 henkilön vastaukset eri puolilta Suomea. Tutkimuksessa ovat mukana maamme kaikki apteekit. Tutkimuksen käytännön järjestelyistä vastaavat Iho- ja Allergiasairaala ja Suomen Apteekkariliitto.

Kansallisen Allergiaohjelman tavoitteena on erityisesti väestön allergiasietokyvyn lisääminen, voimavarojen kohdistaminen vaikeiden allergioiden hoitoon ja pahenemisvaiheiden ehkäisyyn sekä allergisten sairauksien aiheuttamien kustannusten ja elämänlaatua heikentävien oireiden vähentäminen. Ohjelman käytännön toteuttamiseen osallistuvat Filha, Hengitysliitto Heli ja Allergia- ja Astmaliitto yhteistyössä sairaanhoitopiirien ja apteekkien kanssa.

Apteekeissa tehostettu astmapotilaiden neuvontaa

Apteekit ovat tehostaneet astmaa sairastavien lääkehoidon ohjausta järjestelmällisesti vuonna 1997 käynnistetyn apteekkien astmaohjelman myötä. Uuden Allergiaohjelman sanoma ja tavoitteet liitetään osaksi apteekkien astmaohjelmaa ja astmayhdyshenkilötyötä.

Nyt jo lähes joka apteekissa on erityisesti astman ja allergioiden lääkehoidon ongelmiin perehtynyt farmaseutti tai proviisori. Nämä astmayhdyshenkilöt myös kehittävät yhteistyötä apteekin, terveyskeskuksen ja muun paikallisen hoito-organisaation kanssa astmapotilaiden hyvän hoidon varmistamiseksi. Työpaikallaan he kouluttavat kollegoitaan opastamaan asiakkaita allergia- ja astmalääkkeiden sekä niiden apuvälineiden käyttöön liittyvissä pulmissa. (EK)

Jo 400 metrin päivittäinen jaloittelu saattaa pienentää riskiä, yhdysvaltalaistutkimus osoittaa.

Tutkimuksessa seurattiin noin 3 000 honolululaista 71–93-vuotiasta miestä ja naista.

Kun osallistujien ikä huomioitiin analyysissä, kahdeksan vuoden aikana masennukseen sairastui vajaat 14 prosenttia vanhuksista, jotka kävelivät alle 400 metriä päivässä, mutta vain 8–9 prosenttia vanhuksista, jotka kävelivät päivittäin vähintään 400 metriä tai useita kilometrejä.

Yhteys todettiin vain osallistujilla, jotka eivät tutkimuksen alussa sairastaneet pitkäaikaissairauksia kuten sepelvaltimotautia, syöpää, dementiaa tai Parkinsonin tautia.

Tulokset julkaistiin Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä. (Uutispalvelu Duodecim)

Heidän tulostensa perusteella vaarassa ovat miehet, jotka nukkuvat alle kuusituntisia yöunia ja potevat kroonista unettomuutta.

Tällaisten viisikymppisten miesten riski kuolla 14-vuotisen seurannan aikana oli nelinkertainen, kun heitä verrattiin yli kuusi tuntia yössä nukkuviin terveisiin.

Kuolleisuus oli vielä suurempaa, kun unettomuus yhdistyi korkeaan verenpaineeseen ja diabetekseen. Krooninen unettomuus usein liittyy kyseisiin vaivoihin, aiemmasta samaa aineistoa hyödyntäneessä tutkimuksesta tiedetään.

Unettomuuden ja kuolleisuuden yhteydestä on saatu viitteitä aiemminkin. Nyt tehdyn tutkimuksen vahvuus on uniongelmien todentaminen yöllisessä unitutkimuksessa, jota miesten haastattelut täydensivät. Analyysissä huomioitiin mm. tupakointi, alkoholin käyttö, masennus ja obstruktiivinen uniapnea.

Tutkimus julkaistiin SLEEP-lehdessä, ja siihen osallistui 741 viisikymppistä miestä ja tuhat keskimäärin 47-vuotiasta naista. Miehistä neljä ja naisista kahdeksan prosenttia nukkui alle kuusi tuntia yössä ja poti kroonista unettomuutta, jolla tarkoitettiin vähintään vuoden jatkunutta unettomuutta.

Unettomuus ei liittynyt naisten kuolleisuuteen, mikä tutkijoiden mukaan saattaa johtua naisten lyhyemmästä seuranta-ajasta tai kuolemantapausten vähyydestä.

Suomalaisista arviolta joka kymmenes potee kroonista unettomuutta. Pitkään jatkuvana univaje voi altistaa sairauksille kuten sydän- ja verisuonitaudeille ja lisätä onnettomuuksien ja tapaturmien vaaraa. Muun muassa nämä saattavat selittää nyt saatuja tuloksia. (Uutispalvelu Duodecim)

Yhdysvaltalaistutkijoiden havainto on mielenkiintoinen, sillä alkoholin lyhytaikaisvaikutuksia aivohalvauksiin on tutkittu vähän. Pitemmässä käytössä kohtuukäyttö on yhdistetty riskin pienenemiseen ja suurkulutus suurenemiseen.

Yhdysvaltalaisten Stroke-lehdessä julkaisemat tulokset osoittavat aivoinfarktin riskin kohoavan kaksinkertaiseksi alkoholin nauttimista seuraavan tunnin ajaksi. Vaikutus havaittiin jo yhden alkoholiannoksen jälkeen.

Kuitenkin kolme tuntia myöhemmin riski oli jo laskenut tasolle, jolla se oli ennen alkoholin nauttimista, ja vuorokausi myöhemmin yhteys oli vaihtunut 30 prosentin suojavaikutukseksi.

Tulostensa pohjalta tutkijat arvelevat alkoholin nauttimiseen liittyvän ohimenevän riskin olevan pienempi kuin pitkäaikaiseen kohtuukäyttöön liittyvien mahdollisten hyötyjen. Sen sijaan harvemmin, mutta paljon kerralla juovat saattavat saada lähinnä haitat.

Tutkimukseen osallistui 390 aivoinfarktin vuosina 2001-2006 saanutta miestä ja naista. Keskimäärin kolme päivää sairastumisen jälkeen tehdyissä haastatteluissa yli 60 prosenttia osallistujista kertoi käyttäneensä alkoholia infarktia edeltävän vuoden aikana, 27 prosenttia edeltävän vuorokauden ja vajaat 4 prosenttia edeltävän tunnin aikana. Tutkimuksen pienuuden takia tulokset tulee varmistaa suuremmissa lisätutkimuksissa. (Uutispalvelu Duodecim)

Vuosina 1998–2004 kerätty aineisto osoittaa yli 65-vuotiaiden astman ja keuhkoahtaumaoireiden takia tekemien sairaalakäyntien lisääntyvän 10 prosenttia, kun ilman otsonipitoisuus suurenee 25 mikrogrammaa kuutiossa hengitysilmaa. Vastaava muutos lisää lasten astmakäyntejä noin 13 prosenttia.

Myös iäkkäiden sydänvaivat näyttivät lisääntyvän päivinä, joina otsonipitoisuus suureni, mutta yhteydet saattoivat johtua muistakin seikoista.

15–64-vuotiaiden oireiluun otsoni ei juuri vaikuttanut, mikä voi johtua heidän kestävämmistä hengitysteistään. Iäkkäiden hengitysteitä rasittavat monet sairaudet, kun taas nuorten hengitystiet vasta kehittyvät.

Tutkimuksessa tarkasteltiin vain lämpimien kausien saastetietoja.

Otsoni muun muassa ärsyttää silmiä ja kurkkua ja voi aiheuttaa yskää ja pahentaa siitepölyn aiheuttamia allergiaoireita. Otsonipitoisuudet ovat suurimmillaan aurinkoisella säällä ja etenkin taajamien ulkopuolella. Suuri osa otsonista kulkeutuu meille Keski-Euroopasta. (Uutispalvelu Duodecim)

Tiedot perustuvat seitsemäntuhannen 16–20-vuotiaan sveitsiläiskoululaisen kyselyvastauksiin. Vastaajista 730 oli pitkäaikaissairaita tai fyysisesti vammautuneita.

Kiusaamisen uhriksi laskettiin nuoret, jotka kertoivat joutuvansa sen kohteeksi kerran viikossa tai useammin. Vastausten perusteella näin oli käynyt joka seitsemännelle, mutta pitkäaikaissairaista joka viidennelle, tutkijat havaitsivat. Etenkin sosiaalinen laiminlyönti oli yleisempää pitkäaikaissairailla kuin terveillä.

Riippumatta nuoren terveydentilasta kiusaaminen liittyi usein muihinkin ongelmiin kuten masennukseen ja vaikeuksiin kotona. Kiusatut olivat myös joutuneet väkivallan ja hyväksikäytön uhriksi muita todennäköisemmin. Ongelmat olivat kuitenkin yleisempiä pitkäaikaissairailla.

Tutkijat toivovat, että lääkärit huomioisivat mahdollisen kiusaamisen ja ottaisivat asian puheeksi pitkäaikaissairaita nuoria hoitaessaan.

Suomessa noin 11 prosenttia yläkoululaisista tytöistä ja 14 prosenttia pojista joutuu kiusatuksi vähintään viikoittain. Tätä vanhemmissa ikäryhmissä kiusaaminen on jonkin verran harvinaisempaa. Nykyään koulukiusaaminen ulottuu myös Internetiin, missä sitä on kohdannut joka kymmenes yläkouluikäinen. (Uutispalvelu Duodecim)

Yhdysvaltalaistutkijoiden havainto viittaa siihen, että uniapneaa sairastavat saattavat olla muita haavoittuvaisempia kognitiivisten toimintojen heikentymiselle ja aikaisemmin kuin muut keski-ikäiset.

Asiaa selvittääkseen tutkijat värväsivät 14 uniapneaa sairastavaa 25–59-vuotiasta, joiden hoito ei vielä ollut alkanut, sekä yhtä monta tervettä vertailuhenkilöä. He kaikki osallistuivat unitutkimukseen, jonka jälkeen heidän aivojaan kuvattiin magneettikuvauksella samalla, kun he tekivät tarkkaavaisuutta ja kielellisiä kykyjä mittaavia testejä.

Yli 45-vuotiaat uniapneapotilaat pärjäsivät sanallista muistia ja reaktioaikaa mittaavissa testeissä huonommin kuin terveet samanikäiset tai nuoremmat potilaat ja verrokit. Kaikissa testeissä heidän aivonsa myös aktivoituivat tehtävään käytettävillä aivoalueilla vähemmän kuin muiden osallistujien.

Tutkimus oli pieni, joten tulokset tulee vielä varmistaa lisätutkimuksissa. Havainnot kuitenkin viittaavat siihen, että uniapnea voi haitata aivojen toimintaa nuoremmilla kuin normaalisti voisi olettaa. Tulokset myös korostavat, miten tärkeää on, että uniapnea todetaan ja hoidetaan varhain. (Uutispalvelu Duodecim)

Tulos vahvistaa jo valmiiksi vaikuttavaa näyttöä ilmansaasteiden terveyshaitoista.

Tutkimustaan varten tutkijat keräsivät tiedot 5-17-vuotiaiden atlantalaislasten sairaalakäynneistä, jotka johtuivat astmaoireista tai hengityksen vinkunasta. Vuosina 1993-2004 heitä hoidettiin yhteensä yli 91 000 kertaa 41 eri sairaalassa.

Kun sairaalatiedot yhdistettiin tietoihin ilmansaasteista, astmaoireiden havaittiin lisääntyvän päivinä, jolloin ilmassa oli runsaasti otsonia, typpioksidia, häkää ja monia pienhiukkasia. Vahvin yhteys havaittiin päivänä, jolloin lapsi oli joutunut sairaalaan.

Otsonia mukaan lukematta saasteisiin liitetty astmavaikutus todettiin lähinnä vuoden lämpiminä kuukausina, mikä voi selittyä monellakin seikalla. Kylminä kuukausina lapset sairastavat hengitystieinfektioita, joista johtuvat astmaoireet luultavasti peittävät ilmansaasteiden vaikutukset. Lapset myös ulkoilevat enemmän kesäisin ja altistuvat silloin enemmän, tutkijat kirjoittavat.

Tulokset julkaistiin American Journal of Respiratory and Critical Care Medicine -lehdessä. (Uutispalvelu Duodecim)

Arvostetun Cochrane-verkoston tutkijat raportoivat etäseurannan vähentävän potilaiden kuolleisuutta ja sairaalakäyntejä.

Tutkijat analysoivat uudelleen 25 aihetta selvittäneen tutkimuksen aineistot, jotka koostuivat yhteensä 9 500 potilaan tiedoista. Potilaita oli seurattu kolmesta kahdeksaantoista kuukauden ajan.

Telemonitorointi, jossa esimerkiksi verenpaine ja sydämen sykkeen lukemat välittyvät langattomasti suoraan erikoislääkärille, vähensi huomattavasti potilaiden kuolleisuutta. Kun tuhannesta verrokista keskimäärin 154 kuoli seurannan aikana, telemonitorointiin osallistuneista kuoli vain 102. Myös strukturoitu puhelintuki vähensi kuolleisuutta, mutta selvästi vähemmän.

Sekä telemonitorointiin osallistuneet että puhelimitse terveystietojaan välittäneet välttyivät uusilta sairaalakäynneiltä verrokkeja todennäköisemmin. Tuhannesta puhelintukea saaneesta keskimäärin 164 joutui sairaalaan vajaatoiminnan pahenemisen takia, mikä oli selvästi vähemmän kuin verrokeilla, joista 213 tarvitsi sairaalahoitoa. Tuhannesta telemonitorointiin osallistuneesta 225 joutui sairaalaan, kun verrokeista niin kävi 285:lle.

Tulosten perusteella etäseurannasta on todellista apua monille sydämen vajaatoimintaa sairastaville. Erityisesti siitä voivat hyötyä syrjäseutujen potilaat ja muut, joilla on vaikeuksia päästä erikoishoidon piiriin. (Uutispalvelu Duodecim)

Yksi syy huonompaan ennusteeseen lienee alkoholismi, jonka takia sairaus etenee entisestään. Lisäksi epäterveelliset elämäntavat kuten tupakointi ovat alkoholin suurkuluttajilla yleisempiä kuin muilla. Keskeistä olisikin puuttua potilaiden alkoholin käyttöön, tutkijat kirjoittavat.

Tutkimuksessa hyödynnettiin ruotsalaisten laadukkaita rekistereitä, joista poimittiin yhteensä 36 000 alkoholimaksasairautta sairastavan ja 96 000 muuta maksasairautta potevan sairaala- ja kuolintiedot.

Tuloksista ilmeni lisäksi, etteivät kroonisen maksasairauden takia sairaalahoitoon joutuvien ennusteet ole juurikaan kohentuneet edeltävien 30 vuoden aikana, vaikka hoito on monin osin parantunut. Osin tämä johtunee alkoholin aiheuttamien vakavien maksasairauksien yleistymisestä.

Suomessa alkoholin aiheuttamat maksakirroosit ovat yleistyneet nopeimmin koko Euroopassa. Kuolleisuus alkoholimaksasairauksiin on kasvanut noin 40 prosenttia vuoden 2004 jälkeen, jolloin alkoholiveroja pienennettiin. (Uutispalvelu Duodecim)